Vastuullisuus on megatrendi, joka alkaa olla valtavirtaa sijoitusanalyysissä. Myös yksityissijoittaja voi tavoitella parempaa tuottoa vastuullisuudella.
Hanna Silvolan ja Tiina Landaun kirjoittama Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin täyttää ison aukon suomalaisessa sijoituskirjallisuudessa. Tarve alan oppikirjalle tuli esiin vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen Finsifin koulutuskartoituksessa.
– Monet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen luennoitsijat sanoivat, ettei vastuullisesta sijoittamisesta ole oppimateriaalia. Se on yksi tarve, johon haluamme vastata, Tiina Landau sanoo.
Huhtikuun lopulla ilmestynyt kirja löysi nopeasti tiensä sijoituspalvelun ja -neuvonnan APV1- ja APV2-tenttivaatimuksiin. Näitä tutkintoja suorittavat työnantajiensa kannustuksesta tai vaatimuksesta usein pankkien sijoitusneuvojat.
Nimensä mukaisesti kirjassa on yhtenä näkökulmana vastuullisen sijoittamisen ja sen eri lähestymistapojen vaikutus tuottoihin.
– Enää ei keskustella niinkään siitä, onko vaikutusta vai ei, vaan millä vastuullisen sijoittamisen tavalla voi tehdä ylituottoa, Landau sanoo.
Ylituotto tarkoittaa yleistä markkinakehitystä tai vertailuindeksiä parempaa tuottoa. Megatrendit, kuten ilmastonmuutos, vastuullisuus tai digitalisaatio, vaikuttavat sijoituskohteiden tuottopotentiaaliin, mutta sijoittajien tiedot ja taidot näiden ilmiöiden analysoimiseksi vaihtelevat. Niinpä markkinat ovat usein tehottomia.
Vastuulliseen sijoittamiseen perehtyneillä on muita enemmän ESG-tietoa, eli he analysoivat perinteisten talouslukujen lisäksi yhtiön ympäristönäkökohtia (Environmental), sosiaalista vastuuta (Social) ja hyvää hallintotapaa (Governance).
Kirjassa kysytään, katoavatko ylituotot vastuullisen sijoittamisen valtavirtaistuessa eli tähän liittyvän markkinatehottomuuden poistuessa. Osa kirjaan haastatelluista suomalaisten sijoitusorganisaatioiden edustajista näki, ettei ESG-analyysillä enää kymmenen vuoden kuluttua pystyisi tekemään muita parempia tuottoja, koska silloin suuri osa sijoittajista osaisi jo hyödyntää ESG-informaatiota yhtä hyvin.
Ilmastonmuutos ei poistu hajauttamalla
Deutsche Bank arvioi viime vuonna, että vastuullisesti sijoitettu osuus maailman ammattisijoittajien hallinnoimista varoista nousisi neljänneksestä yli puoleen ensi vuonna ja 95 prosenttiin vuonna 2035.
Samalla vastuullisen sijoittamisen toimintatavat kehittyvät. Yhtenäisiä käytäntöjä saati maailmanlaajuisia pelisääntöjä ei vielä ole, mutta meneillään on lukuisia lainsäädännöllisiä ja vapaaehtoisuuteen perustuvia hankkeita eriävien käytäntöjen harmonisoimiseksi. Eurooppalaiset ovat vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä.
Landaun mukaan sijoittajien käyttöön tulee koko ajan uusia analyysityökaluja.
– Usein yritykset raportoivat menneestä vastuullisuudesta. Sijoittajat haluaisivat kuitenkin tietää, ketkä ovat tulevaisuuden voittajia ja häviäjiä eli mitkä yritykset pärjäävät näissä muutoksissa, Landau sanoo.
Uusissa analyysityökaluissa otetaan huomioon tulevaa kehitystä. Ilmastonmuutos on keskeinen osa-alue, jolla kehitystä tapahtuu.
– Aiemmin on ajateltu, että sijoitusriskejä hallitaan hajauttamalla moneen yhtiöön eri toimialoilla. Nyt on riskejä, kuten ilmastonmuutos, jotka vaikuttavat kokonaisiin toimialoihin. Ilmastonmuutosta ei voi hajauttaa pois.
Kirjassa jaetaan vastuullisen sijoittamisen menetelmät kolmeen kategoriaan. Poissulkeminen eli negatiivinen seulonta, aktiivinen omistajuus ja vastuullisuuden integrointi sijoituspäätöksiin ovat osin päällekkäisiä.
Poissulkeminen on laajentunut perinteisistä syntiosakkeista kattamaan esimerkiksi kivihiilen tai muita sijoittajan arveluttavina pitämiä toimialoja.
Kirjassa esitellyn tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti yleisimpiä vastuullisen sijoittamisen menetelmiä ovat aktiivinen omistajuus eli vaikuttaminen (37 %) ja ESG-näkökulmien integrointi osakeanalyysiin (34 %). Näitä suositaan erityisesti Euroopassa; pohjoisamerikkalaiset ovat mieltyneet myös temaattiseen sijoittamiseen (21 %).
Yksityissijoittajakin voi vaikuttaa
Suuri osa sijoittajista haluaa sijoituspäätöksillään edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen kaltaisten ongelmien ratkaisua. Aktiivisella vaikuttamisella se onnistuu todennäköisemmin kuin muutamia ongelmayhtiöitä välttelemällä. Kirjassa on useita case-esimerkkejä käytännön vastuullisuustyöstä ja sen tuloksista.
Aktiivisen omistajuuden lähtökohtana on, että omistajan tavoitteet ohjaavat yhtiön strategiaa ja sen myötä operatiivista toimintaa. Landaun mukaan yksityissijoittajakin voi vaikuttaa. Yhtiökokousten esityslistoille on tullut ilmastokysymyksiä omistajilta.
– Yksi ääni riittää, että siellä voi esittää kysymyksiä, ja kaikki paikallaolijat kuulevat vastauksen. Se voi vaikuttaa laajemminkin, jos onnistuu löytämään asian, johon muutkin sijoittajat alkavat kiinnittää huomiota, Landau sanoo.
Joissakin maissa osakesäästäjät ovat yhdistäneet voimiaan ja hankkineet itselleen edustajia yhtiökokouksiin.
– Se vaatii ehkä enemmän organisointia, mutta yksityissijoittajilla on paljon omistusta suomalaisissa yrityksissä.
Toinen yksityissijoittajan ulottuvilla oleva vaikutuskeino on rahastosijoittamisen kautta. Eri rahastoyhtiöiden vaikuttamistyötä voi vertailla esimerkiksi YK:n tukeman vastuullisen sijoittamisen periaatteet -järjestön (PRI) sivuilla, joilla järjestön periaatteet allekirjoittaneet raportoivat vaikuttamisprosesseistaan.
Landau myöntää, että osa vaikuttamisen keinoista on paremmin institutionaalisten sijoittajien saatavilla. Niillä on parempi pääsy yritysjohdon puheille. Toisaalta erilaiset alueellisetkin sijoittajatapaamiset ovat yleistyneet, ja niissä yritysjohdon kanssa puheyhteyteen pääsevät piensijoittajatkin.
Tietoturva on nouseva teema
ESG-asioista G eli hyvä hallintotapa on ollut sijoittajien syynissä jo pitkään. Siihen sisältyvät esimerkiksi hallituksen riippumattomuus ja yhtiön palkitsemiskäytännöt.
– Tällä hetkellä tietoturva on nouseva teema tällä alueella, Landau toteaa.
Tietoturvaan liittyy riski tietomurroista, joiden seurauksina laivat saattavat lakata kulkemasta ja tehtaat toimimasta. Yritykset eivät mielellään kerro tietoturvastaan, joten aihetta on ollut vaikea analysoida.
– Perinteisissä vastuullisuusanalyyseissä tietoturvaa on katsottu hyvin periaatteellisella tasolla. Haastattelimme kirjaan asiantuntijoita, kuten Mikko Hyppöstä F-Securelta, ja saimme konkreettisia vinkkejä. Nämä olivat minulle suurimpia oivalluksia kirjoitusprosessin aikana, Landau sanoo.
Yritykseltä voi kysyä, onko sillä tietoturvavakuutusta. Jos vakuutuksen on saanut, on asian eteen täytynyt jo jotakin tehdä. Vakuutusta ei myönnetä yrityksille, joilla tietoturvaan liittyvät perusasiat eivät ole kunnossa. Toinen indikaattori tietoturvasta on, onko yrityksellä tietoturvasta vastaavaa henkilöä ja millä tasolla eli kenelle tietoturvajohtaja raportoi.
Vastuullisuusnäkökulma liittyy myös tietosuojaan eli miten yrityksessä käsitellään yksityisten ihmisten kuten asiakkaiden tietoja ja keillä tietoihin on pääsy.
– Sosiaalisen vastuun puolella erityisesti ihmisoikeudet nostavat merkitystään. Sosiaalisen vastuun haasteet, kuten toimitusketjun vastuullisuus ja yhdistymisen vapaus, voivat vaikuttaa paitsi yrityksen myös sijoittajan maineeseen.
Kirjassa on esimerkki, jossa yrityksen vähemmistöomistajat saivat moitteet, kun yrityksestä valitettiin OECD:n normien rikkomisesta.
EU:sta kestävän rahoituksen lainsäädäntö
Kirjassa esiteltävien tutkimusten perusteella sijoittajien tulevaisuuden suunnitelmat nostavat positiivisen seulonnan eli suosimisen viiden vuoden kuluessa suosituimmaksi vastuullisen sijoittamisen menetelmäksi maailmassa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi luokkansa parhaat -menetelmää, mikä onkin kustannustehokkaampi ja helpompi kuin syvällisen ESG-analyysin integroiminen sijoituspäätöksiin.
Yksityissijoittajan kannalta kehitys tarkoittaa, että erilaisten vastuullisuusindeksien määrä kasvaa. Jo tällä hetkellä yksityissijoittajalle helpoin tapa sijoittaa ESG-analyysiin perustuen on katsoa, mitä yrityksiä on päässyt vastuullisuusindekseihin tai vastuullisiin ETF-rahastoihin. Ongelmana on, että niissä painottuvat suuret yritykset, joista ESG-dataa on paremmin saatavilla.
Merkittävä vastuulliseen sijoittamiseen vaikuttava asia lähivuosina on Landaun mukaan EU:n kestävän rahoituksen lainsäädäntö, joka luo standardeja. Vastuullisuusriskien huomioon ottamisesta tulee institutionaalisille sijoittajille velvollisuus. Myös yksityishenkilöille annettavassa sijoitusneuvonnassa pitää selvittää asiakkaan preferenssit kestävyyteen liittyen.
Tulevaan lainsäädäntöön liittyvän kestävyysluokittelun eli taksonomian ensimmäinen luonnosversio on juuri julkaistu.
– Nyt vihreän joukkolainan on voinut laskea liikkeeseen joustavilla periaatteilla, käytännössä vihreyden on saanut itse määritellä. Jatkossa vihreän sijoitustuotteen olisi oltava EU:n hyväksymän kestävyysluokittelun mukainen, Landau sanoo.
Juttu on aiemmin julkaistu painetussaViisas Raha -lehdessä nro 5/2019.
