Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että 62 prosenttia suomalaisista pitää osakesijoittamista riskeistä huolimattaerinomaisena keinona lisätä kansalaisten ja koko kansantalouden vaurautta. Vain13 prosenttia on asiasta eri mieltä.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautumisessa sijoittamiseen on 20 vuodessa tapahtunut selvä muutos.Nyt 62 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että osakesijoittaminen tarjoaa erinomaisen keinon lisätä kansalaisten sekä koko kansantalouden vaurautta ja vain 13 prosenttia on asiasta eri mieltä. Vuonna 2000 vain 42 prosenttia suomalaisista piti osakesijoittamista erinomaisena keinona lisätä vaurautta, ja eri mieltä asiasta oli 27 prosenttia.
Suomalaiset jäävät kuitenkin osakesäästämisessä selvästi jälkeen Ruotsista ja Tanskasta, käy ilmi EVA Artikkelista Ryysyistä rikkauksiin. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa kansalaisia on haluttu verotuksella ohjata säästämään ja sijoittamaan varojaan. Näistä maista sijoitussäästötili otettiinkäyttöön viimeisenä Suomessa.
– Sijoitussäästötilien syntytarina eri Pohjoismaissa on sukellus maiden poliittiseen päätöksenteko- ja taloudenpitokulttuuriin. Siinä missä Suomessa on taipumusta voivotteluun asioiden surkeasta tolasta, Tanskassa ay-liike puhuu estoitta työtä tekevien rikastumisesta, Norjassa ostetaan vimmaisesti sijoitusasuntoja ja Ruotsissa ollaan säännöllisten kuukausisummien rahastosäästäjiä, toteaa pohjoismaisen vertailun EVA Artikkeliin tehnyt taloustoimittaja Annukka Oksanen.
– Ruotsalaiset ajattelivat jo 1970-luvulla, että rahastosäästämisen tukemisessa on kyse rahoitusmarkkinoiden demokratisoimisesta ja kannustivat sijoitussäästämiseen veroporkkanoin. Tanskassa ay-liike teki aloitteen sijoitussäästötilistä. Suomessa muun muassa SAK vastusti osakesäästötiliä.
– Suomi on vielä monin tavoin kiinni köyhyyden identiteetissä, turhaan. Verotukselliset kannustimet yksilölliseen säästämiseen luovat turvaa ja lisäävät suomalaisten vaurautta. Pitkäaikaisella säästämisellä voi tehdä eläkepäivistään mukavampia, sillä niin erinomaisia kuin pohjoismaiset eläkejärjestelmät ovatkin, ne eivät mahdollista samaa elintasoa kuin työssä käydessä. Yksilötasolla pitkäaikainen säästäminen tasaa elämän töyssyjä: sillä voi maksaa yllätysmenoja, viettää unelmaloman tai auttaa läheisiään, EVAn johtaja Emilia Kullastoteaa.
