Yhä useampaa piensijoittajaa houkuttelee taloudellinen riippumattomuus. Mahdollisuus irtautua työnteosta hyvissä ajoin ennen eläkepäiviä voidaan saavuttaa, mutta se vaatii pitkäjänteistä sijoittamista ja kurinalaista säästämistä.
Harri Riihimäki aloitti sijoittamisen parikymppisenä vuonna 2012 ostamalla asunnon. Kaupanteon yhteydessä pankissa suositeltiin aloittamaan eläkesijoittaminen. Sen kautta Riihimäki pääsi sijoittamiseen sisään ja kiinnostui etsimään lisää tietoa.
Blogeja lukemalla Riihimäki huomasi, että tavoitteellisesta sijoittamisesta puhuttiin paljon. ”Tavallisena palkansaajana” hän ei uskonut itsellään olevan mahdollisuutta tavoitella elämää, jonka kulut katettaisiin sijoitustuotoilla.
Ajatus jäi elämään Riihimäen mielessä, ja hän teki laskelmia, kuinka paljon pitäisi säästää. Riihimäki aloitti sijoittamalla 200 euroa kuukaudessa.
– Myöhemmin pystyin vähentämään asumiskulujani ja säästin parhaimmillaan 1 000–1 300 euroa kuussa. Sijoittaminen muuttui silloin hyvin toisenlaiseksi, Riihimäki kertoo.
Riihimäki arvelee viisikymppisenä saavuttavansa 200 000–300 000 euron arvoisen salkun, jolla hän voisi jättäytyä kokonaan työelämästä tai siirtymään merkittävästi lyhyempään työaikaan.
– Olen itse asiassa huomattavasti tavoiteaikatauluani edellä. En alkuvaiheessa huomioinut, että otan velkavipua asuntosijoittamiseen. Nyt minulla on omassa tai yhteisomistuksessa 12 vuokra-asuntoa, joista saatava passiivinen tulo on huomattava lisä sijoitusvarallisuuteen, hän sanoi vuonna 2021.
”Kun kurssit laskevat, en myy” on hyvä ohje
Jos sijoittamisen aloittaa parikymppisenä, kuten Riihimäki teki, ja sijoitushorisontti on noin 30 vuotta, downshiftaaminen voi hänen mukaansa hyvinkin olla mahdollista.
Riihimäki suosittelee rakentamaan passiivisen indeksisalkun pitkälle aikavälille ja sen lisäksi pitämään aktiivista osakesalkkua nopeampaan kauppaan. Vuotuinen 7–8 prosentin tuotto-odotus on kohtuullinen keskipitkän sijoittamisen tavoite.
– Suorissa osakekaupoissa voi olla vaikeaa päästä isommille voitoille, jos osaamista tietystä toimialasta ei ole. Indeksirahastot ovat silloin hyvä turva.
– Itse aloitin osakesijoittamisella, mutta tällä hetkellä pörssiomistukseni ovat pääsääntöisesti ETF:iä ja rahastoja, hän sanoo.
Kurssimuutoksiin kannattaa Riihimäen mukaan suhtautua rauhallisin mielin.
– Tiedän, että muun muassa koronan aikana monella pitkän linjan sijoittajalla ei ole kantti kestänyt ja he ovat myyneet.
– Kannattaisi ajatella mieluummin niin, että mitä suurempi lasku, sitä parempi ostotilaisuus, hän sanoo.
Riihimäki kertoo kokemuksistaan sijoittamisessa aiemmin pitämässään Nuuka-blogissa.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran marraskuussa 2021. Sen tiedot on päivitetty ajan tasalle.
