Säästöpankin tuoreen Säästämisbarometrin mukaan suomalaisten ajattelussa on vuodessa tapahtunut merkittävä muutos säästämismyönteisempään suuntaan.
– Tämä vuosi voi olla käännekohta siihen suuntaan, että myös ei-säästäjät huomaavat, että pienilläkin tuloilla voi vaurastua, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kommentoi.
Suurimpana säästämisen esteenä suomalaiset pitävät edelleen pieniä tuloja, mutta käänne on tapahtumassa: viime vuonna 63 prosenttia niistä, jotka eivät säästä lainkaan, ilmoitti esteeksi pienet tulot. Tänä vuonna näin ilmoitti enää 55 prosenttia.
– Ihmiset ovat selvästi pysähtyneet arvioimaan talouttaan pandemian aikana. On havahduttu siihen, että säästäminen on mahdollista ja mielekästä vaikka tulot eivät päätä huimaisikaan. Toki tähän osaltaan vaikuttaa myös se, että rahaa on pandemian aikana jäänyt sukan varteen kuluttamisen sijaan. Toivottavasti positiivinen vire säästämisessä jatkuu, vaikka rahaa alkaisikin taas kulumaan matkoihin, ravintoloihin ja leffateattereihin, Henna Mikkonen pohtii.
Suunnitelmallinen säästäminen tuo tulosta
Säästöpankin säästämisbarometrin ilahduttavimpia havaintoja on se, että suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko näyttäisi vähentyneen.
– Säästöpankin kehittämä taloudellisen ahdingon indeksi laski viime vuodesta 4 prosenttia. Indeksissä huomioidaan muun muassa jääkö ihmisillä rahaa säästöön, kokevatko he voivansa vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa ja onko taloustilanne aiheuttanut unettomia öitä. Eniten taloudellinen ahdinko väheni yrittäjillä, Mikkonen toteaa.
Viime vuoteen verrattuna yhä useampi kertoo tietävänsä, miten tilanteeseen voi vaikuttaa, jos joutuu taloudellisesti ahtaalle. Optimismi näkyy myös suhtautumisessa tulevaisuuteen: tänä vuonna 59 prosenttiavastaajista sanoi taloudellisen tulevaisuutensa tuntuvan turvalliselta, kun viime vuonna näin ajatteli 53 prosenttia.
– Tässä päästään nyt hyvin suunnitellun ja pitkäjänteisen säästämisen ytimeen: elämänlaatu paranee, kun ahdingon tunne vähenee. Taloudellinen hyvinvointi edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, Mikkonen sanoo.
Rahastojen suosio kasvaa, säästötilin vähenee
Hyvässä säästämisvireessä merkittävää osaa näyttelevät rahastot, joiden tarjoamia mahdollisuuksia suomalaiset ovat alkaneet käyttää yhä enemmän.
Rahastosijoittamisen suosio kasvoi viime vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä (32 prosenttia2021 versus30 prosenttia2020), kun taas säästötilin suosio on vähentynyt. Juuri rahastot voivat olla erinomainen vaihtoehto piensäästäjälle, joka haluaa pitkässä juoksussa käyttötiliä parempaa tuottoa ilman, että itse tarvitsee aktiivisesti hoitaa sijoituksia.
– Nyt on selvästi ymmärretty se, että makuuttamalla rahojaan säästötilillä niille ei saa tuottoa, Mikkonen linjaa.
Vuosittainen Säästöpankin Säästämisbarometri toteutettiin 18-69 vuotiaille suomalaisille internet-kyselynä 12.8.-26.8.2021. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1614 suomalaista.
Nyt säästetään myös hyviä päiviä varten: eläkepäivät ja lomamatkat innostavat
Kun viime vuonna säästämisen syitä leimasi pandemia ja epävarmuus, tänä vuonna Säästämisbarometrissä korostuivat säästämisen positiiviset syyt.
Viime vuonna 64 % vastaajista ilmoitti säästävänsä ns. pahan päivän varalle, kun vuonna 2019 luku oli 61 %. Viime vuonna myös eläkepäiviä ja lomamatkoja varten säästäminen laski kahdella prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2019.
Tämän vuoden Säästämisbarometrissä tämä trendi pysähtyi. Eläkepäiviä varten sanoi nyt säästävänsä 32 prosenttia vastaajista (28 prosenttia vuonna2020) ja lomamatkaa varten 25 prosenttia(23 prosenttia vuonna2020).
– Syyt säästämisen taustalla vaikuttavat säästämisintoon. Nähdäänkö säästäminen vain negatiivisen kautta varautumisena siihen, että asiat voivat mennä pieleen, vai voisiko säästäminen olla keino parantaa elämänlaatua ja toteuttaa unelmia? Näitä unelmia voivat nimenomaan olla haaveissa siintävä lomamatka tai taloudellisesti turvatummat eläkepäivät, Henna Mikkonen summaa.
