Toista kertaa toteutetussa Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksessa vastaajista 22 prosenttia odotti taloustilanteensa heikkenevän seuraavan viiden vuoden jaksolla, kun vuosi sitten määrä oli 18 prosenttia. Tilanteensa paranemiseen uskoi entistä harvempi, 44 prosenttia, kun viime vuonna vielä yli puolet vastaajista (52 prosenttia) luotti tilanteensa olevan nykyistä parempi viiden vuoden päästä.
Huoli tulevaisuudesta näkyy tutkimuksessa varovaisuuden ja säästämishalujen lisääntymisenä. Esimerkiksi yhä useampi laittaisi ylimääräisen satasen nyt sukanvarteen.
- Kaikista vastaajista vain reilu kymmenesosa lisäisi kulutustaan, jos heillä olisi ylimääräiset 100 euroa kuukaudessa käytettävissään. Tämä osuus on sama riippumatta iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, tuloista, työllisyystilanteesta tai muista taustatekijöistä, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.
- Säästämistä tukevat vaihtoehdot kasvattivat suosiotaan. Suomalaiset ovat laittamassa säästöhousuja jalkaansa.
Talousasiat painavat suomalaisten mieliä etenkin ruuhkavuosina ja eläkkeelle jäämisen lähestyessä.
- Ruuhkavuosia elävien ohella myös eläkeikää lähestyvät, 55–64-vuotiaat korostuivat tänä vuonna ryhmänä, jolla on heikompi luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Heistä jo suuri osa uskoo taloudellisen tilanteensa heikkenevän viiden vuoden kuluessa, Appelqvist kertoo.
Pohjoismaiden mestareita murehtimisessa
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -indeksi koostuu yhdeksästä muuttujasta, joilla mitataan suomalaisten näkemyksiä heidän taloudellisesta tilanteestaan ja tuntemuksistaan eri osa-alueilla rahojen riittämisestä lainoihin ja tuloista tulevaisuuden uskoon.
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha oli nyt lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten, mutta edelleen selkeästi alempana kuin muissa Pohjoismaissa. Muualla mielenrauha oli kasvanut viime vuodesta ja eniten nousua mitattiin Tanskassa.
- Suomalaisten pessimismi on läpileikkaavaa. Kuvaavaa on, että kun noin puolet muiden Pohjoismaiden asukkaista itsevarma taloutensa suhteen, Suomessa osuus on vain 24 prosenttia. Positiivista on, että aiempaan harvempi suomalainen on jatkuvasti huolissaan rahojensa riittävyydestä, Appelqvist huomauttaa.
Talouttaan viikoittain murehtivien osuus oli laskenut tutkimuksessa 27 prosenttiin viime vuoden 29:stä. Useimmiten huolta kannetaan tulojen riittävyydestä tai lyhyiden lainojen, kuten kulutusluottojen ja vippien, hoitamisesta. Suurin yksittäinen huoli on, kuinka kotitaloudessa selvittäisiin odottamattomista menoista.
Epävarmuutta lisää se, että joka neljäs suomalainen kokee talouden kanssa pärjäämisen hankalaksi. Naisista 28 prosenttia tunnusti olevansa talousasioissa heikoilla, kun miehistä samoin ajattelee 21 prosenttia.
- Omien raha-asioiden tunteminen on vahvasti sidoksissa siihen, kuinka varmoiksi tunnemme itsemme taloudellisesti. Tärkeä ensiaskel kohti vahvempaa taloudellista mielenrau¬haa on kannustaa suomalaisia entistä avoimempaan ja aktiivisempaan keskusteluun rahasta, Danske Bankin maajohtaja Leena Vainiomäki toteaa.
Danske Bank kysyi 3 000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy. Sama kysely toteutettiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha oli heikentynyt hiukan viime vuoteen verrattuna. Se oli nyt 6,03 ja vuosi sitten 6,06. Suomalaisten taloushuolet olivat kasvaneet lähes kaikissa muuttujissa, mutta varsin vähän.