Koronapandemian aikana monien rahapelaajien ongelmat pahenivat. Taustalta löytyy monia riskitekijöitä. Merkitykselliset ihmissuhteet suojaavat rahapeliongelmilta, mutta sosiaalinen tuki voi saada myös haitallisia muotoja.
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät koronapandemian aikaiseen ongelmalliseen rahapelaamiseen yhteydessä olevia psykososiaalisia riskitekijöitä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisivatko sosiaalinen tuki tai henkinen selviytymiskyky voineet suojata ongelmalliselta rahapelaamiselta pandemia-aikana. Odotusten vastaisesti näyttöä näiden suojaavasta vaikutuksesta ei löytynyt, vaan sosiaalinen tuki jopa lisäsi todennäköisyyttä rahapeliongelmille.
– Sosiaalinen tuki voi pahentaa rahapeliongelmaa, jos tuki perustuu liialliseen rahapelaamisen ihannointiin, kuten monissa verkon rahapeliyhteisöissä tapahtuu. Lisäksi ongelmia usein salaillaan läheisiltä, eikä lähipiiriltä saatu tuki tällöin välttämättä ulotu peliongelmiin, tutkijatohtori Anu Sirola pohtii.
Rahapelit siirtyivät verkkoon
Koronapandemian myötä rahapelaaminen siirtyi entistä voimakkaammin verkkoon. Vaikka näyttöä rahapeliongelmien lisääntymisestä ei ole koko väestön tasolla, ongelmat ovat voimistuneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla, kuten erilaisista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä henkilöillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että yksinäisyys oli merkittävä riskitekijä pandemia-ajan rahapeliongelmille. Tulos on linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa.
– Yksinäisyys on ollut riskitekijä rahapeliongelmille jo ennenkin, mutta pandemia-ajan sosiaalinen eristäytyminen on entisestään voimistanut yksinäisyyden negatiivisia vaikutuksia. Merkitykselliset ihmissuhteet ovat hyvinvoinnille elintärkeitä, ja niiden puute johtaa moniin ongelmiin, Sirola kertoo.
Nuoret aikuiset alttiita ongelmille
Rahapeliongelmat alkavat usein kehittyä jo nuoruusiässä, ja nuoret aikuiset olivat myös tämän tutkimuksen perusteella kaikkein alttiimpia rahapeliongelmille.
– Rahapeliongelmat kasaantuvat usein pienelle joukolle, ja pandemia on lisännyt ongelmia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla aikuisilla. Rahapeliongelmien seuraukset ovat pitkäkestoisia, minkä vuoksi aihetta on tärkeää tutkia myös tulevaisuudessa, Sirola korostaa.
Kyselyyn vastasi 3000 18–75-vuotiasta aikuista. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2021 Suomesta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Vastaajista 2022 oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana.
Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta, joka on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja Suomen Akatemian COVID-19 -lisärahoituksesta.
