Sijoittamisen ja säästämisen aloittaminen on vaikeaa joka kolmannelle suomalaiselle. Sijoittamista pidetään vaikeampana kuin renkaanvaihtoa, mutta helpompana kuin toisen asteen yhtälöiden ratkaisemista tai täydellisen mutakakun tekemistä.
S-Pankki selvitti kyselytutkimuksella suomalaisten ajatuksia rahasta, sijoittamisesta ja säästämisestä. Sijoittamisen aloittaminen on vaikeaa etenkin nuorille.
– Tottahan se on, että säästämisen aloittaminen on ollut tähän asti aivan liian vaikeaa ja paikoin myös liian kallista, myöntää S-Pankissa säästämisestä ja sijoittamisesta vastaava tuoteryhmäpäällikkö Annika Pohtila.
Tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta arvioi lotossa voittamisen vaikeaksi ja yli 70 prosentille tuottaa vaikeuksia luottaa poliitikkoihin. Unelma lottovoitosta elää etenkin 35–49-vuotiaiden miesten keskuudessa. Viisi prosenttia heistä arvioi, ettei lotossa voittaminen ole vaikeaa, kun samanikäisistä naisista näin ajattelee vain prosentti.
Raha palaa asumiseen, nuorissa eniten uhkapelaajia
Tutkimuksessa selvitettiin myös rahankäyttötottumuksia. Suurin menoerä on asuminen, johon 39 prosenttia sanoo käyttävänsä 201–500 euroa kuukaudessa. Yli tuhat euroa kuukaudessa asumiseen käyttää jopa 16 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista, kun koko Uudenmaan luku on 11 prosenttia ja muualla suomessa viiden prosentin luokkaa.
Noin miljoona suomalaista säästää rahastoihin. 18 prosenttia sijoittaa rahastoihin 21–100 euroa kuukaudessa ja 9 prosenttia 101–200 euroa. Esimerkiksi ulkonäöstä huolehtimiseen yli kolmannes ja puhelimen käyttöön yli puolet suomalaisista upottaa 21–100 euroa kuukaudessa.
Selvä enemmistö suomalaisista pitää kalliina ruoan ja juoman ostamista sekä elokuvissa käymistä.
Sähkölämmitystä ja asumista yleensä pitää kalliina jo neljä viidestä. Autoilu ja ravintoloissa käyminen on kallista 85 prosentin mielestä. Rahastosijoittamisen hinta on epäselvempi naisille kuin miehille: 29 prosenttia naisista ja 12 prosenttia miehistä ei osaa sanoa, onko sijoittaminen kallista.
18–24-vuotiaista nuorista jopa kuusi prosenttia sanoo käyttävänsä vähintään 501 euroa kuukaudessa rahapelien pelaamiseen. Osuus kaikissa vanhemmissa ikäryhmissä on nollasta yhteen prosenttia.
