Fingrid huolehtii Suomessa siitä, että sähkön tuotanto ja kysyntä ovat tasapainossa. Sähköä tai siihen liittyviä kulutustuotteita sekä akkuvarastoja hankitaan reserviin. Kun sähkönhinta tukkumarkkinoilla nousee, on selvää, että myös reservien hinnat nousevat.
Sähköä käytetään taajuuden perusteella. Kun taajuus heilahtaa, sähköreservit aktivoituvat tai ne käynnistetään niin, että tuotantoa saadaan kulutuksen mukaan. Näin sähköjärjestelmää pidetään tasapainossa.
– Sähköä siirretään kantaverkossa, jolloin siellä syntyy häviöitä. Häviö korvataan ostamalla niin kutsuttua häviösähköä, jonka hinta määräytyy sekin markkinahinnan mukaan. Suojaamalla hinnan vaihtelu varmistetaan, että tariffi on tasainen, kertoo Fingrdin varatoimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.
Sähkön siirtohinta vahvistetaan aina vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2023 hinnat vahvistetaan pian, tämän syksyn aikana.
– Siirtohintoja on alennettu viime vuosina, mikä on pienentänyt siirron osuutta kuluttajien sähkölaskussa, Sihvonen-Punkka huomauttaa.
Toimiiko sähkömarkkina markkinatalouden mukaan vai onko hinnoittelu karannut käsistä?
Sihvonen-Punkka vahistaa, että sähkömarkkina toimii sääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi eurooppalainen markkina perustuu hinta-alueisiin, joista Suomi muodostaa yhden. Pörssisähkön hinta on sama aina yhden alueen sisällä, mutta alueiden välillä se vaihtelee siirtoyhteyksien riittävyyden mukaan.
Eurooppalainen hinnan laskenta kattaa lähes 100 prosenttia eurooppalaisesta sähkökaupasta. Jokainen hinta-alue ilmoittaa siihen tiedon omista siirtoyhteyksistään muiden alueiden välillä, jolloin seuraavan vuorokauden hinnat lasketaan.
– Esimerkiksi Fingrid antaa yhteiseen laskentaan tiedon Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välisestä siirtokapasiteetista. Näiden tietojen perusteella yhteinen algoritmi laskee hinnan seuraavan päivän jokaiselle tunnille ottaen huomioon eri alueiden välisen siirtokapasiteetin, Sihvonen-Punkka sanoo.
Tukkumarkkinoilla toimivat isot myyjät ja ostajat, kuten teollisuuslaitokset ja sähköyhtiöt, jotka myyvät sähköä eteenpäin kuluttajille, jättävät edellispäivänä seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille erilliset myynti- ja ostotarjoukset.
Sähköä on vaikea varastoida, siksi seuraavan päivän sähkö ostetaan mahdollisimman lähellä käyttötuntia.
– Puhutaan päivän sisäisestä markkinasta, jossa pienemmillä volyymeillä käydään kauppaa vaikkapa tuulivoimasta, kun tieto tuulesta täsmentyy. Sitä voi olla tarjolla enemmän tai vähemmän tuuliolosuhteiden mukaan, Sihvonen-Punkka selventää.
Finanssimarkkinoilla sähkön hintaa voidaan suojata
Toinen puoli sähkökaupasta käydään finanssimarkkinoilla. Siinä sähkön johdannaisilla sovitaan hinta sähkön fyysisen määrän mukaan. Erilaisilla tuotemekanismeilla hinta voidaan suojata esimerkiksi seuraavan vuoden ostoihin lieventäen näin hintaeroja.
– Markkinan odotuksissa sähkön ja johdannaisten hinnasta näkyy epävarmuus niiden vaihteluista. Muuttuvat tilanteet, kuten tuuliolosuhteet, isojen tuotantoyksiköiden huoltoseisokit, rajajohtojen huoltokeskeytykset tai lämpötila kysyntäpuolen ilmiönä, vaikuttavat seuraavalle päivälle noteerattuihin hintoihin, Sihvonen-Punkka huomauttaa.
