Noin puolet suomalaisista vanhemmista säästää tai sijoittaa lapsilleen, selviää Danske Bankin tutkimuksesta.
Suomalaisvanhemmat jakautuvat kahteen leiriin siinä, säästetäänkö lapsille. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -tutkimuksen mukaan 49 prosenttia vanhemmista säästää tai sijoittaa lapsilleen. Loput 51 prosenttia ei säästä tai sijoita.
− On erittäin positiivista, että suomalaisista vanhemmista jo puolet säästää tai sijoittaa lapsilleen. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2019. Vanhemman oma elämäntilanne säätelee sitä, miten paljon lapselle on mahdollista säästää, sanoo Danske Bankin laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja Ville Orava tiedotteessa.
Yleisin syy sille, ettei lapsille säästetä tai sijoiteta, on ylimääräisen rahan puute. Suurin osa näin vastanneista on naisia. Vastaajista 31 prosenttia kuitenkin uskoo, ettei säästämiselle tai sijoittamiselle ole tarvetta. Seitsemän prosenttia kertoo, ettei ole ajatellut asiaa.
Mihin rahat?
Lapsilleen säästävät tai sijoittavat vanhemmat turvautuvat yleisimmin säästötiliin (21 prosenttia) tai rahastoihin (12 prosenttia). Suosituimpien säästämismuotojen kolmossijalle yltää perinteinen säästöpossu (yhdeksän prosenttia).
− Jos pohdit lapsillesi sijoittamista, kannattaa harkita arvopapereita, sillä lapsilla on etu, jota aikuisilla sijoittajilla ei ole, elämän verran aikaa. Jo hyvin pienellä kuukausisummalla saa kerättyä potin, jonka avulla nuori saa rahoitettua itsenäisen elämän ensimmäisiä isoja hankintoja, kuten esimerkiksi ensimmäisen kodin kalusteita, Orava sanoo.
Hän muistuttaa, että lapsi saa omissa nimissään säästetyt varat käyttöönsä 18-vuotiaana. − Jos haluaa lapsen saavan varat käyttöönsä myöhemmin, tulee varat säästää ensin omiin nimiin ja lahjoittaa lapselle myöhemmin, mutta tällöin pitää huomioida lahjaveron aiheuttamat mahdolliset kulut.
