Tilitalletukset ovat suomalaisille rakkaita. Yli puolella on säästöjä tileillä ja noin kolmannekselle ne ovat ainoa säästöjen muoto.
Talletusten suosion taustalla on usein riskien karttaminen. Aktian teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista haluaa ottaa erittäin vähän riskejä säästämisessä ja sijoittamisessa. Niiden joukossa, joiden säästöt ovat lähes ainoastaan tilitalletuksia, kolme neljästä arvioi ottavansa erittäin vähän riskejä.
Riskittömyyden tunteesta huolimatta säästäminen pelkästään talletustilille saattaa jättää säästöt vaaraan.
– Tavallisella talletustilillä säästöjen arvo ei kasva, joten inflaatio syö säästöjä koko ajan. Tilisäästäjät eivät halua ottaa riskiä, mutta samaan aikaan he eivät tunnista inflaation tuomaa riskiä. Säästöjen hajauttaminen erilaisiin säästökohteisiin olisi yleensä riski-tuottonäkökulmasta järkevämpää, Aktian Helsingin ja Vantaan aluejohtaja Oscar Taimitarha sanoo.
Hajauttaminen kannattaa
Riskien suhteen muihinkin kohteisiin kuin pelkästään talletustileille säästävät ovatkin tutkimuksen perusteella parhaassa asemassa.
– Vaikuttaisi siltä, että he, jotka ovat valmiita ottamaan eniten riskejä, hajauttavat kuitenkin sijoituksensa muita taitavammin, mikä pienentää riskiä. Lisäksi hajauttajien sijoitusajan perspektiivi on muita useammin erittäin pitkä, Taimitarha kertoo.
Riskien välttämisen lisäksi suomalaisten säästö- ja sijoitustavat eroavat myös eri ikäryhmissä. Tutkimuksessa selvisi, että alle 25-vuotiailla on lyhyimmät säästöajat, 25–45-vuotiaat säästävät eniten pitkällä perspektiivillä, kun taas yli 65-vuotiaat säästävät lyhyellä aikavälillä.
– Eri elämäntilanteisiin sopivat erilaiset säästämisen tavat. Tärkeintä olisi, että valittu tapa ja aikajänne tukisivat omaa säästämistavoitetta, oli se sitten asunto, lomamatka tai varhaisempi eläke. Suomalaiset ovat tyypillisesti lyhytjänteisiä säästäjiä, vaikka monelle olisi hyödyllistä miettiä säästämistä myös pidemmällä aikavälillä ja erilaisilla tuotto-odotuksilla, Taimitarha vinkkaa.
Aktian helmikuussa teettämään tutkimukseen vastasi 1 199 18–75-vuotiasta suomalaista. Tuloksia laskettaessa data korjattiin vastaamaan suomalaisia iän, sukupuolen, asuinpaikan ja tulojen mukaan. Tutkimuksen toteutti Prior Konsultointi Oy.
