Suomen valtiolla on velkaa 105 miljardia euroa. Suomalaisilla on eläkevarallisuutta lähes 200 miljardia euroa, mutta eläkesitoumukset ovat 700 miljardia.
Välillä poliittisista piireistä väläytellään, ettei valtion tarvitsisi maksaa velkoja takaisin tai että eläkekertymää voisi jakaa auliimmin nykyisille eläkeläisille.
– Tämä 200 miljardia on tarkoitettu puskuriksi tulevaisuudessa, jotta pystymme maksamaan eläkkeet tilanteessa, missä eläkemaksujen maksajia on vähemmän kuin eläkettä saavia, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen totesi torstaina Helsingissä järjestetyssä Suuressa Osakesäästäjäpäivässä.
– Olisin hyvin varovainen kuluttamaan tätä 200 miljardin euron puskuria nyt.
Puttonen huomauttaa nyky-Suomen elävän jossain määrin yli varojensa.
– Kymmenen vuoden aikana valtion velka on tuplaantunut. Alijäämää on saatu hieman vähennettyä, mutta hallitusneuvotteluja katsellessa näin ei ehkä jatkossa olekaan.
– Jos valtio velkaantuu, niin kyllä se velan antaja odottaa, että jossain vaiheessa obligaatiot maksetaan takaisin.
Puttonen muistuttaa, että myös Suomen bkt on pudonnut ja on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.
Osinkoja voi ajatella eri tavalla
Yksi maailman menestyneimmistä sijoitusyhtiöistä, amerikkalainen Berkshire Hathaway ei maksa lainkaan osinkoa, eivätkä sen omistajat edes halua niitä. Suomalaisille sijoittajille hyvät osingonmaksajat taas ovat rakkaita, joten Puttonen haastoi seminaariyleisöä ajattelemaan asiaa toiselta kantilta.
– Yritykselle voisi sanoa, että älä lähetä niitä osinkoja tänne minulle, vaan sijoita ne eteenpäin. Täytyy muistaa, että kun raha maksetaan yrityksestä pois, se todellakin on sieltä pois.
Osingonmaksulle on kuitenkin Puttosen mukaan perusteltujakin syitä.
– Yrityksen elinkaari -teoria sanoo, että jossain vaiheessa sen kasvunäkymät hiipuvat ja ideat loppuvat, jolloin voi olla ihan järkevää alkaa maksaa osinkoja.
Toisaalta jos yhtiö on kerran aloittanut osinkojen maksun, sijoittajat myös odottavat sen jatkuvan ja kasvavan. Osingon leikkaaminen onkin vahva negatiivinen signaali sijoittajille, Puttonen huomauttaa.
Jos sijoittajat eivät aivan luota yrityksen johtoon ja heidän tekemiinsä linjapäätöksiin, silloinkin yhtiöstä voidaan siirtää varoja omistajille osinkoina.
– Neljäs syy osingonmaksulle on, että omistajat vain tykkäävät saada osinkoja eli niin sanottu pyy pivossa -teoria.
Puttonen korosti, että sijoittajana hänkin pitää osinkojen saamisesta. Sijoittaessa on kuitenkin pohdittava, kuinka järkevä osinkolinjaus on, mikäli yhtiöltä odotetaan samaan aikaan kasvua.
