Positiivinen luottotietorekisteri vähentäisi tuoreen selvityksen mukaan ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi se auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa.
Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston selvitys valmistui tausta-aineistoksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevalle hankkeelle, joka on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä.
Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia kuluttajiin, luotonantajiin ja koko talouden toimintaan. Rekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista, kuten marginaaleista. Näin se auttaisi kattavan kuvan muodostamista kotitalouksien velkaantumisesta.
Tutkimuksen mukaan rekisteri tuottaisi runsaasti hyötyjä. Se parantaisi lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Samalla se avaisi mahdollisuuden luotonsaantiin heille, jotka eivät sitä aiemmin saaneet esimerkiksi riskiprofiilin epäselvyyden vuoksi. Se vähentäisi ylivelkaantumisriskiä, kun henkilö ei voisi ottaa velkaa monelta luotonantajalta muiden luotonantajien tietämättä. Lisäksi vakuuksien käyttö luototuksessa voisi vähentyä.
– Kuluttajien mahdollisuudet saada luottoa voivat rekisterin myötä parantua, mutta osalle kuluttajista huonontuakin. Luotonantajat pystyvät tulevaisuudessa hinnoittelemaan luoton tarkemmin asiakkaan todellista riskiä vastaavaksi. Tämä epävarmuuden poistaminen tulisi johtaa edullisempiin lainakustannuksiin. Toisaalta korkeampiriskisille asiakkaille asiakaskohtainen marginaali voi nousta, sanoo selvityksestä vastannut PTT:n tutkimusjohtaja OlliPekka Ruuskanen.
Rekisterillä on myös merkitystä kuluttajien talousosaamiselle. Osalla kuluttajista voi olla puutteellinen ymmärrys lainojensa suuruuden tai kuukausittaisten lainanhoitokustannusten määrästä. Rekisteri auttaa heitä kokonaistilanteen hahmottamisessa.
–Toisaalta ylivelkaantuminen saa usein alkunsa erilaisista riippuvuuksista tai vaikkapa irtisanomisesta, avioerosta tai muusta shokista. Tällaisiin tilanteisiin rekisteri ei tietenkään kykene vastaamaan, professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta sanoo.
Riskinhallinnan työkalu
Luotonantajien näkökulmasta positiivinen luottotietorekisteri tehostaa luotonmyöntämisen prosessia, säästää kuluja ja auttaa luottoriskin hallinnassa. Samalla se lisää rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Luotonantajille rekisterin käynnistäminen, sen vaatimat muutokset järjestelmissä ja vuosittainen ylläpito tuovat myös kustannuksia. Jos rekisterin raportit ovat kalliita, se rasittaa ennen kaikkea suurten asiakasmäärien ja pienten luottojen tarjoajia.
– Kokonaisuudessaan kustannusrasitus vaikuttaa kohtuulliselta, mutta se voi vaikuttaa haitallisesti erityisesti pieniin toimijoihin ja nostaa luoton hintaa niiden asiakkaille, OlliPekka Ruuskanen arvioi.
Positiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa myös laajempaan markkinarakenteeseen. Rekisteri alentaa alalle tulon kynnystä ja lisää kilpailua tai kilpailun uhkaa. Se voi lisätä pankkikonttoreiden keskittymistä ja vähentää niiden lukumäärää haja-asutusalueilla.
Vaikutuksia maksuhäiriömerkintöihin
Tutkimuksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi epäsuorasti vaikuttaa myös korkokattoon sekä kuluttajien maksuhäiriömerkintöihin.
– Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä rajoittaa merkittävällä tavalla kuluttajien taloudellista toimintaa ja voi haitata muun muassa työllistymistä. Luottotiedon lisääntyminen voisi pienentää todennäköisyyttä ylipäänsä saada maksuhäiriömerkintä ja voisi oikeuttaa lyhyemmät merkintäajat. Toisaalta merkintäajan lyheneminen voi myös vähentää rekisterin käyttökelpoisuutta, Ruuskanen puntaroi.
Kulutusluottojen korkokatto asetettiin ensin 20 prosenttiin syyskuussa 2019, ja sitä laskettiin 10 prosenttiin heinäkuussa 2020. Katto on saattanut vähentää velkaantumista, mutta samalla se ajaa kuluttajia ottamaan tarpeisiinsa nähden ylisuuria lainoja ja sulkee pienituloisia kuluttajia luottomarkkinoiden ulkopuolelle.
Panu Kalmin mukaan tiedon lisääntyminen positiivisen luottorekisterin avulla voisi lievittää näitä kielteisiä vaikutuksia. Maltillisesti velkaantuneet pienituloiset voisivat saada helpommin luottoa, ja koron lisäksi voitaisiin säännellä esimerkiksi kuluttajan kokonaisvelkaantumista. Näin ollen positiivinen luottorekisteri voisi mahdollistaa korkokaton maltillisen noston.
