Onko korona kurittanut talouttasi vai päinvastoin sallinut säästää lisää seteleitä sukanvarteen? Nyt jo yli vuoden kestänyt koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin kukkaroomme ja kuluttamiseemme. Poikkeusaika on vähintäänkin herättänyt meidät miettimään taloudenhallintaa ja taloudellista varautumista.
Taloustieteen professori Panu Kalmi kertoo koronan vaikutuksista omaan talouteen Vaasan yliopiston Oivalluksia-podcastin uusimmassa jaksossa. Lisäksi jaksossa keskustellaan talousosaamisesta ja talouden opettamisesta.
Professori Kalmin mukaan koronatilanne on selvästi lisännyt kuluttajien eriarvoisuutta. Osalla tulot ovat pienentyneet, on ollut lomautuksia tai jopa työttömyyttä. Vaikeuksissa ovat olleet myös esimerkiksi ravintola- ja matkailualan yrittäjät. Taloudenhallinta on hankaloitunut, kun menoja ei ole ehkä pystynyt vähentämään samassa suhteessa tulojen tippumisen kanssa.
Toisilla taas työpaikat ovat pysyneet ja palkat juoksevat. Samalla rahaa on jäänyt aiempaa enemmän säästöön, kun harrastuksissa tai vaikkapa ulkomaan matkailussa on ollut rajoituksia.
– Nyt koronan aikana oman talouden hoitamisessa korostuu varautumisen ja ennakoinnin merkitys. Riittävän likvidi kassa kannattaa turvata, sanoo talousosaamista ja talouskasvatusta tutkiva Kalmi lehdistötiedotteessa.
Hyvä talousopetus jättää pysyvän muistijäljen
Arjen ostokset, korot, verot, korkojen korot, inflaatio, lainanotto, sijoitukset, vakuutukset – on tärkeää tuntea talouden käsitteet ja palvelut, hallita omaa talouttaan ja kantaa siitä vastuu.
Talousosaamista pidetään tärkeänä kansalaistaitona. Suomalaisten talouden lukutaitoa halutaankin kohentaa. Mutta miten ja kenelle taloutta ja taloustaitoja tulisi oikein opettaa?
– Kaikille ja ikäkauden mukaan. Iso osa taloustaidosta on yleisiä taitoja, kuten esimerkiksi suunnitelmallisuus. Sitä voi hyvin harjoitella jo alakoulussa. Hyvä talousopetus jättää pysyvän muistijäljen, se on toiminnallista ja aktivoivaa, tulevaisuuteen katsovaa sekä kannustaa ajattelemaan asioita oppijan omasta näkövinkkelistä, listaa Kalmi.
Talousopetuksen laajeneminen alakouluun vuonna 2016 onkin Kalmin mukaan luonut tarvetta opettajien täydennyskoulutukselle.
Koulun lisäksi lapset ja nuoret oppivat taloustaitoja etenkin vanhemmiltaan. Digitalisaatio on tuonut tähän uutta haastetta, esimerkiksi käteisen häviäminen on hankaloittanut talouskasvatusta.
– On mietittävä, että miten maksaa esimerkiksi viikkorahaa, Kalmi sanoo.
Vaaran paikkojakin löytyy. Esimerkiksi kännykkäpelin voi ladata ilmaiseksi, mutta pelin sisällä onkin maksuja.
Älä lakaise talousongelmia maton alle
Viime vuosina on nähty maksuhäiriöiden ja ylivelkaantumisen lisääntymistä. Etenkin nuorten huonosta taloudenhallinnasta on puhuttu paljon. Onko paremmalla talousosaamisella sitten vaikutusta käyttäytymiseen?
– Ongelmia ei voi aina estää, mutta parempi tiedostaminen luo mahdollisuudet löytää ratkaisuja ongelmiin, ja sitä kautta talousosaaminen myös heijastuu käyttäytymiseen, sanoo Kalmi.
Kalmi muistuttaakin, että talousongelmia ei kannata lakaista maton alle. On parempi olla jo aikaisessa vaiheessa yhteydessä pankkiin, velkaneuvontaan tai Takuusäätiöön.
Oivalluksia-podcast
Oivalluksia on Vaasan yliopiston tiedepodcast, joka tarjoaa uutta tieteellistä tietoa, oivalluksia ja havaintoja. Podcastin jaksoissa tartutaan ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin. Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Heitä jututtaa toimittaja Miia Kahila Radio Vaasasta.
Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 12: Koronamatti kukkarossa
