Viime vuonna suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteä vuosipalkka oli keskimääräinen 444 507 euroa. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,9 prosenttia. Tulospalkitseminen kääntyi laskuun kaiken kokoisissa yhtiöissä.
Vuonna 2018 toimitusjohtajien kiinteä vuosipalkka oli keskimääräinen 444 507 euroa. Se olinoussut 3,9 prosenttia edelliseen vuoteen nähden, joskin pienissä pörssiyhtiöissä nousu jäi 1,7 prosenttiin. Tilastokeskuksen seuraama yleinen ansiotason nousu samaan aikaanoli 2,5 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin laatimasta Corporate Governance 2019 -selvityksestä, jossa on tarkasteltu pörssiyhtiöiden vuonna 2018 maksamia palkkioita
Kiinteä vuosipalkka vaihteli yhtiöstä riippuen 114 000 euron ja 1,4 miljoonan euron välillä. Suurin toimitusjohtajalle maksettu vuosipalkka oli siis yli kaksitoistakertainen pienimpään verrattuna.Suurissa pörssiyhtiöissätoimitusjohtajien kiinteän vuosipalkan keskiarvo oli 731 000, keskisuurissa yhtiöissä 433 000ja pienissä yhtiöissä269 000 euroa.
Tarkastelluista yhtiöistä 64 prosentilla toimitusjohtajan vuosipalkka nousi, 29 prosentilla laski ja 7 prosentilla pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna.
Tulospalkitseminen kääntyi laskuun
– On muistettava, että kiinteä vuosipalkka on vain yksi palkitsemisen muoto. Sen nousu ei vielä tarkoita, että palkitsemista olisi merkittävästi lisätty kyseisessä yhtiössä. Mahdollista on, että kannustinpalkkioiden tasoa on samalla laskettu. Vastaavasti huomattava lasku kiinteän vuosipalkan osalta voi tarkoittaa, että palkitsemisen kokonaisuutta on muutettu voimakkaammin tulosperusteiseksi, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.
Suurissa pörssiyhtiöissä vuosipalkan lisäksi maksettavien kannustinpalkkioiden merkitys on huomattava, sillä ne voivat muodostaa jopa 80 prosentin osuuden kokonaispalkitsemisesta.
– Suurimmat erot toimitusjohtajille maksetuissa palkkioissa selittyvät kannustinpalkkioilla.
Viime vuonna lyhytaikaiset tulospalkkiot laskivat keskimäärinsuurissa yrityksissä 4,6 prosenttia, keskisuurissa yhtiöissä 1,8 prosenttia ja pienissä yhtiöissä 33,5 prosenttia.Kolmanneksessayhtiöistä tulospalkkiota ei viime vuonna maksettu lainkaan.
Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksetut palkkiot kääntyivät viime vuonna keskimäärin 2,3 prosentin laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki osakepohjaiset kannustinohjelmat eivät kuitenkaan johtaneet palkkionmaksuun vuonna 2018.
– Voimakas tulospalkitseminen voi olla osakkeenomistajan kannalta edullista ja kannustaa johtoa menestykseen, sillä tällöin palkkiota maksetaan saavutettujen tavoitteiden mukaan. Vastaavasti palkkioita ei tarvitse maksaa, jos tavoiteltu lisäarvo jää tuottamatta, Turunen toteaa.
Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 126 yhtiötä selvityksen tekoaikaan (33 suurta, 42 keskisuurta ja 51 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.
