Eväitä oman talouden hallintaan voi saada niin lauta- ja roolipeleistä kuin tämän hetken hittipeleistäkin. Talouskasvatuksen simulaatiopelejä on tarjolla kaikille ikäluokille päiväkoti-ikäisistä aina yliopisto-opiskelijoihin saakka.
Talouspeleistä puhuttaessa mieleen nousee ensimmäisenä Monopoly – ja toisille jopa 1970- ja 1980-lukujen klassikko Uusi finanssi, jota pelattiin Monopolyn tapaan mutta isommilla panoksilla ja monipuolisemmilla sijoitusinstrumenteilla.
Tällaiset pelit ovat kautta aikojen tuoneet talouselämän kouluikäisten elämään, mutta enemmän niitä on pelattu huvin kuin hyödyn vuoksi.
Nykyään entistä useammat pelit tarjoavat opetuksellisia lähestymistapoja ja myös luokkahuoneissa pelejä hyödynnetään entistä tehokkaammin opetuksen tukena.
– Pelit opetuksessa on hyvin monipuolinen maailma, Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi sanoo.
Hän on tutkinut pelien vaikutusta talousosaamiseen viitisen vuotta. Vaikka alan kirjallisuudessa ei vielä ole laajasti käsitelty pelien vaikutusta talousosaamisen kehitykseen, positiivista näyttöä kuitenkin löytyy.
Kalmi itse on ollut mukana akatemiaprojektissa, jossa selvitti yhdessä tutkijatohtori Jaana Rahkon kanssa, miten pelillisiä menetelmiä sovellettiin suomalaisissa yläkouluissa.
– Pelillisillä menetelmillä oli yhteys parantuneisiin oppimistuloksiin, Kalmi sanoo.
Minecraftista taloudenhallintaa?
Vaihtoehtoja talouskasvatuksen edistämiseen löytyy pelien maailmastakin lukuisia. Kalmin mukaan pitkät perinteet omaavaa Monopolyakin voidaan ajatella talousosaamista kehittävänä, mutta entistä useammin pelit ovat virtuaalisia tai jonkinlaisia roolipelejä.
Myös useita hittipelejä voidaan hyödyntää talouskasvatuksessa. Harva vanhempi tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi Minecraftista tai World of Warcraftista on hyötyä oman talouden hallinnasta. Ei asia ihan niin yksinkertainen olekaan.
– Peleissä on paljon samaa kuin taloudessa: on resurssien niukkuutta, resurssien käytön optimointia. Peleissä saatetaan ikään kuin säästää tai lykätä kuluttamista, kun tehdään erilaisia strategisia valintoja.
Vaikka useissa peleissä on nähtävissä samanlainen rakenne kuin taloudessa yleisesti, lapsi tai nuori tarvitsee lähtökohtaisesti apua havaitakseen taloudelliset kytkökset.
– Hyvin monenlaisista peleistä voi tehdä jonkinlaisia päätelmiä tai oppia talouteen liittyviä asioita, mutta se käytännössä vaatii, että läsnä on joku, joka osoittaa ne yhteydet. Pelkästään pelaamalla Minecraftia ei hirveästi opi taloudesta, Kalmi huomauttaa.
Minecraft on esimerkillinen peli siinäkin mielessä, että siitä on kehitetty useita opetuksellisia versioita. Myös erilaisista simulaatiopeleistä voi olla hyötyä talouskasvatuksessa. Kalmi mainitsee esimerkiksi Simsin ja Civilizationin, joissa pyritään rakentamaan menestyvä yhteiskunta. Simsin eri versioissa on mahdollista keskittyä esimerkiksi toimivan kaupungin rakentamiseen tai yksilön elämän pyörittämiseen – rahaa ja erilaisia resursseja tarvitaan kummassakin.
Virtuaalipelejä koulutielle
Suomessa talouskasvatus alkaa pääasiassa alakoulussa. Jo ihan pienillekin lapsille on kehitetty omat pelinsä, joilla tukea talousosaamista. Sampo ja Danske Bank ovat yhdessä kehittäneet 5–10-vuotiaille suunnatun Rahalaakso-pelin, jossa autetaan kaupunkilaisia ja tienataan samalla rahaa.
Yksi tunnetuimpia yläkouluikäisten pelejä on Taloussankari, jonka ovat kehittäneet Talous ja nuoret TAT, Nordea ja Pörssisäätiö. Peli auttaa nuoria hahmottamaan valintojensa vaikutuksia henkilökohtaiseen talouteen.
Viime vuosikymmenellä myös EKP:lla oli omat pelinsä, joiden avulla haluttiin auttaa nuoria hahmottamaan keskuspankkien toimintaa. Nyt niitä ei enää ole saatavilla vanhentuneen sisällön ja tekniikan vuoksi, eikä EKP:n mukaan uusi versioita toistaiseksi suunnitella.
– Myös osakemarkkinapelit ovat hyvin yleisiä, ja niitä on pitkään ollut. Lisäksi on erilaisia yrityspelejä, joissa simuloidaan yrityksen toimintaa, Kalmi sanoo.
Tunnetuimpiin yrityspeleihin kuuluu TAT:n kehittämä yrityskylä, jossa roolipelien kautta ala- ja yläkoululaisten on mahdollisuus tutustua roolipelien kautta työelämään ja jopa kansainvälisen yrityksen johtamiseen.
Talouskasvatusta tarvitaan yliopistossakin
Talouskasvatus ei suinkaan pääty, kun oppivelvollisuus tai toisen asteen opinnot jäävät taakse. Kalmi on ollut mukana kehittämässä yliopisto-opiskelijoille kurssia, jonka on tarkoitus tukea opiskelijan oman talouden hallintaa.
– Kurssiin liittyy myös simulaatiopeli, jossa opiskelijat tekevät valintoja eri tilanteissa ja valinnoissa on merkitystä talouteen, opintomenestykseen, onnellisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Se kestää kandiopintojen verran eli kolme vuotta.
Tällä hetkellä pelistä on olemassa vasta demoversio. Kalmi pitää tärkeänä, että yliopisto-opiskelijat saavat tukea oman talouden hallintaan juuri opintojen alkumetreillä.
– Monesti ne ovat ensimmäisiä askelia itsenäisessä elämässä, kun monet opiskelijat tulevat suoraan kotoa ja joutuvat itsenäistä taloutta harjoittamaan.
– On tärkeää, että opetusta on alakoulusta asti ja että siinä menee tietynlainen polku. Koululaiset eivät kuitenkaan hirveän tärkeitä taloudellisia päätöksiä itse vielä tee, joten yliopisto-opiskelijoillekin arjen taloudenhallintaakin on tärkeää opettaa.
