Patricia Lohman loi opinnäytetyössään suunnitelman, jonka avulla lapset ja nuoret saataisiin sijoittamisen ja säästämisen piiriin pienestä pitäen. Konsepti mukailee tapaa, jolla Lohmanin omat vanhemmat ovat häntä opettaneet.
Nuorten Osakesäästäjien jäsen Patricia Lohman, 23, on sijoittanut koko ikänsä. Lapsena ja nuorena vanhemmat sijoittivat hänen puolestaan, teini-ikäisenä sijoittamista harjoiteltiin yhdessä vanhempien kanssa, ja parikymppisestä lähtien Lohman on sijoittanut itsenäisesti.
– 15–17-vuotiaana tein ensimmäisiä avustettuja osakeostoja isäni avustuksella. Pohdimme yhdessä, mitä ostaa ja miksi. Muutama vuosi aikaisemmin vanhempani olivat alkaneet esittelemään minulle sijoituksiani.
Täysin itsenäisen ostamisen Lohman aloitti kesällä 2019. Samana syksynä hän aloitti ammattikorkeakoulussa tradenomiopinnot ja imi itseensä sijoittamisen teoriaa.
Keväällä 2020 osakemarkkinoita ravisteli koronasyöksy, ja Lohman näki tilaisuutensa tulleen.
– Tartuin romahdukseen ja aloin ostamaan sijoituksia isommilla summilla. Enää en sijoita niin suurilla summilla kuin silloin.
Opinnäytetyönä konsepti nuorille
Opinnäytetyössään Lohman loi suunnitelman, jonka avulla lapset ja nuoret saataisiin sijoittamisen ja säästämisen piiriin pienestä pitäen. Konsepti mukailee tapaa, miten Lohmanin omat vanhemmat ovat häntä opettaneet.
Konsepti etenee yksinkertaistaen seuraavanlaisesti:
1. Heti lapsen syntymän jälkeen lapselle avataan sijoitustili ja vanhemmat aloittavat sinne vuosittaiset rahatalletukset.
2. Lapsen ollessa 0–6-vuotias, vanhemmat osallistuvat talous- ja sijoitustaitokurssille.
3. Lapsen ollessa 7-vuotias, hänelle aletaan puhua rahasta ja sijoittamisesta.
4. Lapsen ollessa 13–15-vuotias, keskustelu sijoittamisesta syvenee, ja lapsi pääsee mukaan miettimään, mihin hänen rahojaan sijoitettaisiin. Lapselle ja vanhemmalle järjestetään ensimmäinen yhteinen pankkitapaaminen.
5. 15–18-vuotiaana lapselle annetaan hiljalleen vastuuta omien sijoituspäätöksien tekemisestä.
6. yli 18-vuotiaana vanhemmat ovat lapsen sijoituspäätösten apuna ja tukena tarvittaessa.
Konsepti on suunniteltu siten, että valtio on siinä vahvasti mukana. Tämä tarkoittaa, että toteutus olisi kaikille mahdollinen. Lohmanin opinnäytetyön voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
Sijoitussalkussa ETF:iä ja suoria osakkeita
Lohman sijoittaa ETF-rahastoihin ja suoriin osakkeisiin. Omistusasuntokin häneltä löytyy, mikä on tarkoitus jättää myöhemmin vuokralle.
ETF-rahastoihin rahaa menee kuukausittain, kun taas osakkeita hän poimii salkkuun harvemmin.
– Osakkeisiin sijoitan “touhutonneja” osakesäästötililtäni silloin tällöin. Viimeisimmän oston tein marraskuun alussa hankkiessani Nordeaa. Ostopäätöksen sinetöi marraskuun alussa järjestetty Osakesäästäjän ilmainen lounas. Tein ostotoimeksiannon tapahtuman aikana.
ETF-rahastoilla Lohman hajauttaa sijoituksiaan ympäri maailmaa, mutta osakkeissa hän suosii pääosin kotimaisia yrityksiä.
– Osakkeita pyrin valitsemaan siten, että toimialakohtainen hajautus tulee huomioiduksi. Jos huomaan osakesalkussani olevan esimerkiksi paljon raskasta teollisuutta, pyrin ostamaan lisää sen vastakohtaa eli tietotekniikkaa. Toimialan valittuani lasken tunnuslukuja ja katson taseita.
Osta ja pidä -strategia käytössä
Lohman kuvailee itseään sijoittajana passiiviseksi, ja kertoo, ettei halua realisoida sijoitusomaisuuttaan 30–40 vuoteen.
– Osta ja pidä -strategia kuvaa hyvin omaa sijoittamistani.
Vaikka sijoituksia ei ole tarkoitus realisoida pitkään aikaan, tuovat ne Lohmanille turvaa. Tämän lisäksi sijoittaminen tuo vapautta ja mahdollistaa haaveilun.
– Yksi haaveeni on, että voisin 50–60-vuotiaana tehdä juuri sellaista työtä ja niin paljon, kun itse haluan.
Mitään tiettyä tuottotavoitetta sijoituksille ei ole asetettu.
– Suuri osa sijoituksistani on kiinni indeksejä seuraavissa ETF:issä, ja tyydyn indeksin mukaiseen tuottoon. Voin yrittää parantaa tuottoa hieman yksittäisillä osakepoiminnoilla.
Edessä paluu opintoihin
Lohmanin viimeinen työpäivä Osakesäästäjien kumppanikoordinaattorina on 17. marraskuuta, minkä jälkeen hän alkaa valmistautua täysipäiväisesti ulkomaisten yliopistojen hakuprosesseihin.
Seuraava toteutettava haave liittyy KTM-tutkinnon suorittamiseen ulkomailla. Maalla ei ole väliä, kunhan Finnair lentää sinne suoraan ja kohteessa puhutaan englantia, kertoo Lohman pilke silmäkulmassaan.
