Suurin osa suomalaisista suunnittelevat raha-asioitaan ja suuria hankintoja. Taloutta kannattaa kuitenkin tarkastella myös pitkällä aikavälillä ja miettiä, kuinka muuttuvat elämäntilanteet niihin vaikuttaisivat, kannustaa LähiTapiolan ekonomisti.
Suomalaisista yli kolmannes tekee taloussuunnitelmia viikoittain ja reilu neljäsosa laatii sen kuukausitasolla. Suurin osa miettii näissä suunnitelmissaan kotitalouden isompia hankintoja, mutta myös asumisen, ruuan tai liikkumisen kustannuksia sekä säästöön kertyviä varoja halutaan pitää silmällä. Nämä selviävät LähiTapiolan viime vuoden syksyllä tekemästä kyselystä.
Kuitenkin Suomen Pankki ja monet kansainväliset yhteisöt, kuten EU-komissio ja IMF, ovat ilmaisseet huolensa Suomen talouden tilasta. Huomiota on kiinnitetty myös kotitalouksien velkaantumiseen ja kuinka ne kestäisivät shokkitilanteessa.
– Perheen taloudellinen terveystarkastus on perusperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin julkisen taloudenkin, eikä ihme, sillä perheistähän yhteiskunta koostuu. Molemmissa mitataan tulot, menot, varat ja velat tänään, ja arvioidaan, mihin nykyinen käyttäytyminen johtaa tulevaisuudessa. Tulojen ja menojen tasapainottamista ja kestämätöntä velkaantumista ennakoivat tunnusluvut ovat kummankin taloudelle aivan ydinmittareita, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Vaikka usein taloustietoa on saatavilla vain kerran vuodessa, kuten esimerkiksi eläkelaskelma, Nummiaro huomauttaa, että terve arkibudjetti katsoo seuraavaa tilipäivää pidemmälle – parhaimmillaan koko elinkaaren yli.
– Tulojen ja menojen ajoituserot saadaan tasattua puskurien avulla. Pahan päivän puskurien täytyttyä kannattaa ulottaa katse pidemmälle ja miettiä eläkeajan toimeentuloa. Oman talouden tärkein mittari on hyvin yksinkertainen: paljonko minulla on käyttökelpoista puskuria?
Seitsemän laskelmaa vievät pitkälle
Menojen hallinnassa voi olla järkevää pitää kuluja silmällä aivan viikkokohtaisesti ja pitkäaikaista säästämistä on hyvä seurata esimerkiksi neljännesvuosittain. Osa kotitalouksien talousmittareista tulee suoraan postiluukusta, eikä omia laskelmia tarvita. Loputkin ovat pääasiassa helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja.
LähiTapiolan Nummiaro listasi seitsemän mittaria, joilla saa selville nykyisen taloustilanteensa ja näkee vähän tulevaakin.
Mihin rahani kuluvat? Oman talouden budjetointi eli menojen ja tulojen tasapainottaminen on kotitalouksien tärkein taloustaito. Etenkin digitaalisuus helposti hämärtää rahankäytön kokonaiskuvaa, kun raha on pankkikortilla, luottokortilla tai mobiilissa. Kirjanpito arkimenoista sekä harvemmista tarpeista auttavat huolehtimaan, ettei nykyinen arjen ylellisyys syö tulevaisuuden perustarpeisiin varautumista.
Paljonko minulla on puskuria? Tärkein oman talouden mittari on puskurien määrä. Varautuminen lähtee oman talouden riskien tunnistamisella. Isoon riskiin voi varautua vakuuttamalla ja pieneen säännöllisesti säästämällä. Myös puskurien sujuva rahaksi muutettavuus merkitsee, sillä esimerkiksi asunnon myyminen on hidasta ja hankaloittaa elämää. Parin kolmen kuukauden palkka on hyvä alku puskurille.
Miten säästöni tuottavat? Tavallinen tili ei tuota, joten harkitse säännöllistä rahastosäästämistä, jonka voi aloittaa jo 30 eurolla kuukaudessa. Alhaisia tuotto-odotuksia voi taklata säästämällä enemmän tai lisäämällä sijoitusten riskitasoa. Riskiä hallitaan hajauttamalla.
Paljonko minulla on velkaa? Velka tasaa kulutusmahdollisuuksia sekä mahdollistaa uusien innovaatioiden hyödyntämisen yrittäjyyden kautta. Mutta ylivelkaantuminen altistaa vivulla varallisuuden arvonlaskulle sekä elämän satunnaisuuksille. Ylivelkaantumiselle on useita mittareita, kuten velan määrä suhteessa tuloihin tai varoihin.
Onko kaikki omaisuuteni samassa korissa? Asunto on useiden kotitalouksien suurin varallisuuserä. Monin paikoin asuntojen arvot laskevat kaupungistumisen eriyttäessä alueellisia asuntomarkkinoita. Tällöin säästäminen muihin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin, osakkeisiin tai metsään, hajauttaa varallisuutta sekä ehkäisee sen vähenemistä.
Mikä on minun markkina-arvoni? Työttömyys tekee aina loven tuloihin ja pitkittyessään voi kaataa koko oman talouden. Kannattaa pohtia, kuinka helposti voisi löytää uuden työn? Omaa arvoaan työmarkkinoilla voi parantaa koulutuksen, elinikäisen oppisen ja sisäisen yrittäjyyden kautta. Pahan päivän puskuria kannattaa miettiä tulojen kautta.
Mitä saan eläkkeellä? Työeläkeote näyttää tähän asti kertyneen työeläkkeen määrän. Syntyvyyden lasku ja eliniän nousu huojuttavat eläkejärjestelmää. Epävarmuus eläkkeistä on suurinta nuorilla, mutta heillä pitkä sijoitusaika valjastaa korko korolle -voimat. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että palkasta pitäisi säästää noin kymmenen prosenttia koko työuran ajan tasatakseen elinkaaren kulutustason.
