Digitalisoituvassa kulutusyhteiskunnassa kulutustavat ovat muuttuneet merkittävästi ja raha on muuttunut yhä näkymättömämmäksi. Tämä lisää tutkijatohtori Mette Rannan mukaan tarvetta talousosaamisen päivittämiseen. Erityisesti nuorten kohdalla taloustaidoissa tulee painottaa vastuullista rahankäyttöä ja kulutustapoja jo pienestä pitäen, muotoilee Ranta Lasten ja nuorten säätiön Vieraskynä-blogikirjoituksessa.
Erityisesti nuorten kohdalla taloustaidoissa tulee painottaa vastuullista rahankäyttöä ja kulutustapoja jo pienestä pitäen, muotoilee Mette Ranta Lasten ja nuorten säätiön Vieraskynä-blogikirjoituksessa.
Ranta, joka toimi myös Lasten ja nuorten säätiön Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntijaryhmän jäsenenä, korostaa, että kokonaisvaltainen talousosaaminen on paitsi tiedon ja taitojen omaksumista, myös sopivien asenteiden, taloudellisen itseluottamuksen ja vastuullisen talouskäyttäytymisen tukemista. Nämä tekijät edesauttavat taloudellista päätöksentekoa ja taloudellista hyvinvointia.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan DigiConsumers-hankkeen tutkimuksessa käytetty taloudellisen kyvykkyyden käsite kuvaa Rannan mielestä tätä kokonaisuutta hyvin.
– Erityisesti itsenäistymisen kynnyksellä olevien nuorten aikuisten taloudellisen kyvykkyyden tukeminen on tärkeää. Luottamus omasta taloudenhallinnasta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia erityisesti nuoren muuttaessa omaan talouteen ja siirtymävaiheessa opiskelu- ja työelämään, Ranta kirjoittaa blogitekstissä.
Tutkimustulokset osoittavat, että taloudellisilla vaikeuksilla ja koetulla taloudellisella paineella on hyvinvointivaikutuksia jopa vuosia eteenpäin. Taloudellinen ahdinko niin lapsuudenperheessä kuin tutkimuksessamme nuorten aikuisten oman taloudellisen tilanteen kohdalla koettelee nuorten aikuisten mielenterveyttä.
– Itsenäistymisvaiheessa mielenterveyttä kuitenkin suojaa luottamus omasta toimeentulosta, talousosaamisesta ja siitä, että pystyy hoitamaan raha-asioitaan vastuullisesti, Ranta kirjoittaa.
Korona lisää huolta omasta taloudesta – kriisi kohtelee väestöryhmiä eri tavoin
Koronapandemian aiheuttama taloudellinen epävarmuus näkyy Rannan mukaan jo nyt nuorten aikuisten kokemusmaailmassa. Lopulliset pandemian vaikutukset ovat kuitenkin nähtävissä vasta tulevaisuudessa.
– DigiConsumers-tutkimushankkeessa saadut tulokset nuorten ja nuorten aikuisten koronapandemiakokemuksista huolestuttavia. Havaitsimme, että 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset olivat huolestuneimpia koronapandemian vaikutuksista omaan taloudelliseen tilanteeseen sekä mielenterveyteensä. Erityisesti nuoret naiset olivat huolissaan mielenterveydestään, Ranta muotoilee.
Myös nuorten kokema taloudellinen tyytyväisyys, yleinen elämäntyytyväisyys sekä luottamus muihin ihmisiin oli heikompi kuin muilla ikäryhmillä, Ranta toteaa.
– Tuloksissa korostuivat niin henkilökohtaisen tilanteen kuin yksilöllisten valmiuksien yhteys huolten kokemiseen. Jo entuudestaan huono taloudellinen tilanne ja alhainen elämäntyytyväisyys lisäsi huolta koronapandemian vaikutuksista omaan tulevaisuuteen.
Rannan mukaan huolenaiheissa heijastuvat aiempien talouskriisien vaikutukset nuorten aikuisten työttömyyslukujen noustessa. Koronapandemia eroaa aiemmasta kuitenkin siinä, että tilanne on nyt erityisen arvaamaton ja epävarma.
– Tutkimustulos nuorten aikuisten heikkojen psykologisten valmiuksien vaikutuksista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on erityisen hälyttävä. Ne nuoret, joiden toimijuus on jo muutenkin alhaista, suhtautuvat tilanteeseen helposti muita negatiivisemmin ja ovat taipuvaisempia näkemään kriisin kontrolloimattomana ja vaipumaan pessimismiin. Nämä nuoret olivat erityisen huolissaan koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiinsa, uraansa ja taloudelliseen tilanteeseensa.
Talousosaaminen ehkäisee eriarvoistumista
Globaalien taloudellisten muutosten ja tulevaisuuden epävarmuuden keskellä nuorten aikuisten on selviydyttävä omassa taloudenhallinnassaan. Riittävien taloustaitojen omaksuminen on yhteinen asia kotitalouksien ja erityisesti taloudellisesti haavoittuneiden nuorten aikuisten ylivelkaantumisen ja köyhyys- ja syrjäytymisriskin ehkäisemiseksi.
Ranta muistuttaa, että PISA 2018 -tutkimuksessa todetusta suomalaisnuorten korkeasta talousosaamisesta huolimatta erot yksilöiden välillä ovat huomattavia. Taustalla ovat esimerkiksi erot perheiden sosioekonomisessa asemassa.
Ranta lisää kirjoituksessaan, että lapsuudenperheessä koetut taloudelliset ongelmat voivat myös määritellä pitkäksi aikaa lasten sosiaalisia suhteita ja korostaa kulutuksen sosiaalista painetta. Hän viittaa myös apulaisprofessori Sonja Kosusen kommenttiin siitä, kuinka tasa-arvoisesta koulutuksesta huolimatta perhetaustaerot voivat määritellä nuorten koulutuspolkuja ja jatko-opintoihin liittyviä valintoja.
– Nämä ovat merkkejä eriarvioistumisen lisääntymisestä. Myös omassa tutkimuksessamme vahvistimme lapsuudenkodin talousongelmien vaikutukset jo itsenäistyneen nuoren omaan talouteen.
Toisaalta nuoren nykyinen taloudellinen tilanne ja työllistyminen määrittelevät nuoren mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti itsenäisessä elämässä ja tasaavat eriarvoisuutta.
– Taloudellisen itsenäistymisen tärkeyttä korosti myös se, että näkemys tulojen riittävyydestä heikentyi vanhemmilta saadun taloudellisen tuen myötä. Oman tilanteen parantaminen vaatii kuitenkin taloudellisen osaamisen vahvistamista ja laaja-alaista nuorten taloudellisen itsenäistymisen ja työelämään kiinnittymisen tukemista muutosten keskellä.
Suomen Pankin laatima ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi tähtää maailman parhaaseen talousosaamiseen vuonna 2030, muistuttaa Ranta. Avainasemassa ovat vastuullinen taloudellinen päätöksenteko sekä oman taloudellisen tilanteen ymmärtäminen ja ennakointi. Rannan mukaan keskiössä on yksilö ja tavoitteena vahvistaa yleistä ymmärrystä talousosaamisen edistämisen tärkeydestä.
– Ongelmakeskeisyyden sijaan strategian painopiste on yksilöiden tietojen ja taitojen vahvistamisessa, monialaisessa yhteistyössä ja tutkimustiedon hyödyntämisessä taloudellisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Niin talousosaamiseen liittyvässä keskustelussa, tutkimuksessa kuin koronapandemiaan ja sen jälkeiseen aikaan liittyvässä julkisessa keskustelussa myönteisen tulevaisuususkon vaaliminen on tärkeää.
Tutkijatohtori Mette Ranta on Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntijaryhmän jäsen. Hän työskentelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa DigiConsumers-tutkimushankkeessa (2019-2025), jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja ja välineitä 13–25-vuotiaiden nuorten talous- ja kulutustaitojen parantamiseksi erityisesti digitaalisissa kulutusympäristöissä.
Mette Rannan blogikirjoitus on julkaistu alun perin 22.03.2021 Lasten ja nuorten säätiön Vieraskynässä.
