Metsätuhojen korjaamisessa viivyttely ei kannata. Se voi tulla kalliiksi, jos esimerkiksi puun laatu heikkenee eikä se kelpaa enää sahatavaraksi tai hyönteiset iskeytyvät terveisiin puihin.
LähiTapiolan Metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Marika Makkonen neuvoo metsäomistajia käymään metsämaillaan ja tarkistamaan mahdolliset tuhot ripeästi.
– Metsätuholaki velvoittaa maanomistajaa poistamaan vahingoittuneet havupuut, jotka ylittävät kuusimetsässä 10 kuutiometriä hehtaarilla ja mäntymetsässä 20 kuutiometriä hehtaarilla. Karkeasti 10 kuutiometriin mahtuu noin 20 tukkipuukokoista puuta. Suuri määrä kaatuneita puita kasvattaa riskiä kaarnakuoriaistuhoille, Makkonen sanoo.
Viivyttelymetsätuhojen korjaamisessa voi aiheuttaaisoja taloudellisia menetyksiä, jos esimerkiksi puun laatu heikkenee eikä se kelpaa sahatavaraksi tai hyönteiset iskeytyvät terveisiin puihin. Metsästään tuottoa haluavan metsänomistajan kannattaa siis toimia metsätuhojen kanssa ripeästi.
– Lumi- ja varsinkin tykkylumi voi katkoa latvoja sekä männyiltä että kuusilta ja taivuttaa koivuja pysyvästi. Lumituhot ovat tavallisimpia alueilla, jotka sijaitsevat yli 200 meren pinnasta, mutta niitä voi tulla kaikkialla missä vain sataa lunta. Erityisen arkoja lumituhoille on kasvatusmänniköt varsinkin, jos ne on vastikään harvennettu. Mutta tuhoja voi esiintyä kaiken ikäisissä metsissä.
Seuraa ainakin näitä neljää tuhoajaa
Makkonen neuvoo metsäomistajia tarkastelemaan metsänsä tilaa ja tuulen kaatamia puita. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää taimikoihin ja männikköihin.
Taimikoille merkittäviä voivat aiheuttaa myyrät. Peltomyyrät jyrsivät lumen alla olevia puuntaimen tyviosia. Metsämyyrät syövät taimen kärkisilmut ja latvakasvainten kuorta. Luonnonvarakeskus eli Luke kertoo myyräkantojen olevan huipussaan Itä- ja Etelä-Suomessa sekä ylimmässä Lapissa.
– Jos tuho on sattunut kuusitaimikossa ja taimen tyviosissa, täydennysistutusten kanssa ei tarvitse kiirehtiä vaan kannattaa seurata juhannuksen tienoille lähteekö taimi kasvuun. Kuusi selviää tuhoista yllättävän hyvin, Makkonen sanoo.
Myös hirvieläimet voivat vaurioittaa taimikoita pahoin. Hirven, valkohäntä- ja metsäpeuran, saksanhirven, kuusipeuran ja japaninpeuran aiheuttamia tuhoja kannattaa silmäillä erityisesti alle kolme metrisissä taimikoissa. Vakuutus ei korvaa hirvieläintuhoja vaan ilmoitus tehdään Metsäkeskukseen.
Kauriin aiheuttamat vahingot puolestaan korvataan metsävakuutuksesta. Pienen kokonsa vuoksi vahingoille ovat altteimpia pienemmät taimikot. Kauriille kelpaavat myös kuusenlatvat joita muut hirvieläimet karttavat.
Kuusen taimissa voi esiintyä ahavaa. Se syntyy, kun puun latvus alkaa haihduttaa ilman lämpötilan nousun ja tuulen seurauksena, mutta juuret eivät saa vielä vettä. Kuivuvia neulasia kannattaa tarkkailla, mutta hätiköityihin toimiin ei ole heti syytä ryhtyä. Taimi saattaa selvitä ja jatkaa kasvuaan ylimmästä terveestä silmusta.
Männyn taimikoiden huolena puolestaan voi olla sienen aiheuttama männynlumihome eli lumikariste. Se tappaa lumen alle jääneitä neulasia, mutta ei vahingoita lumen yläpuolisia osia, jolloin taimi voi vielä selviytyä.
