Tutkimusten mukaan nuoret haluavat parantaa omaa talousosaamistaan. Tytöt ovat hieman poikia innokkaampia talousosaamisensa kehittämisessä.Suomi osallistui nyt ensimmäistä kertaa PISA-tutkimuksentalousosaamisen arviointiin. Sen tulokset julkistetaan torstaina.
Talousasiat ovat nuorten mielestä kiinnostavia. Peräti kaksi nuorta kolmesta haluaisi parantaa omaa talousosaamistaan. Tiedot ovat Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimuksesta, johon vastasi 648 nuorta. Vastanneista 57 % kertoi kiinnostuksensa talousasioihin. Omaa rahankäyttöään kertoi suunnittelevansa viikoittain joka kolmas.
Nuorista yhdeksän kymmenestä pitää talousosaamisen opettamista tärkeänä. Entä opettajat?
–Sekä nuoret että opettajat pitävät taloustaitojen opettamista tärkeänä, mutta näyttää siltä, ettei koulu pysty tätä tarvetta täyttämään, tiivistää Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä.
Opettajista peräti 94 prosenttia pitää talousosaamisen opettamista tärkeänä, mutta vain 29 prosenttia arvioi oman koulun antavan nuorille riittävät talousosaamisen valmiudet. Nuoret itse ovat vielä kriittisempiä. Heistä vain yksi viidestä pitää koulun antamaa talousosaamisen opetusta riittävänä.
– Kielitaitoa ja yhteistyökykyä koulu osaa opettaa tutkimustemme mukaan hyvin. Sen sijaan taloustaitoja ja riskinottokykyä ei. Taloustaitojen opetus tapahtuu yhteiskuntaopin, matematiikan ja kotitalouden oppiaineissa. Kotitalouden nimeksi voitaisiin vaihtaa Oma talous, mikä korostaisi taloustaitojen merkitystä kokkauksen rinnalla. Valitsisin kyllä omalle 8.-luokkalaiselleni mieluummin taloustaitojen opetusta kuin kokkaamista. Talousosaaminen on kansalaistaito, ilman sitä ei pärjää.
Talous-PISAan osallistuvat ysit
Suomi on maailmalla kuulu menestyksestään PISA-tutkimuksissa, joissa on mitattu lukutaitoa, matematiikkaa ja luonnontieteitä. Suomi osallistui nyt ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten talousosaamisen arviointiin. Sen tulokset julkistetaan torstaina.
PISAn tarkoituksena on kehittää koulutusjärjestelmiä ja opetusta. Keskeisin tutkimuskysymys on, miten nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja osallistujamaissa ja alueilla ja kuinka osaaminen jakautuu oppilaiden, koulujen ja koulujärjestelmien eri osien kesken. Tutkimukseen osallistui 21 maata ja aluetta. Tulokset julkistetaan samanaikaisesti eri maissa.
– Perusopetusta uudistettaessa tiedollisten tavoitteiden rinnalle nostettiin taidolliset oppimistavoitteet. Näitä pitäisi opettaa kaikissa oppiaineissa. Taloustaitojen opettaminen myös aikaistui alkamaan yhteiskuntaopissa 4. vuosiluokalla, selventää johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Talous ja nuoret TATista.
”Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi, jotka tutustuvat oman talouden hoitoon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. Oppilaita ohjataan myös seuraamaan ajankohtaisia talouden ja yhteiskunnan kysymyksiä sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään.”
Eri opettajaryhmillä on erilaiset valmiudet opettaa taloutta.
– Luokanopettajille tuli uudessa opetussuunnitelmassa velvoite opettaa taloutta, mutta opettajankoulutuksessa ei anneta tähän valmiuksia. Myöskään historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajankoulutukseen ei välttämättä sisälly pakollisia talousopintoja, vaikka taloutta pitää kuitenkin opettaa. Jos taloustieto olisi oma oppiaineensa, sen painoarvo lisääntyisi. Tällöin taloustietoa opettaisivat ne, joilla siihen on kiinnostus ja parhaat valmiudet.
Nyt erityisen tärkeää
– Koronasta johtuva talouskriisi tulee heikentämään erityisesti nuorten asemaa. Opiskelijoilta on jo nyt hävinnyt kesätöitä”, sanoo professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.
Wilska on tutkinut nuorten selviytymistä myös kahdesta edellisestä lamasta. 1990-luvun lamassa nuorten työllistyminen vaikeutui pitkäaikaisesti ja tulot romahtivat. 2008 alkanut talouskriisi heikensi nuorten kiinnittymistä työelämään ja lykkäsi myös perheen perustamista. Ne, joihin nämä lamat iskivät kovimmin, näkyvät vielä tilastoissa, mm. heikompana ansiotasona.
– Nuorten talousosaaminen on nyt tärkeämpi aihe kuin koskaan aikaisemmin”, Wilska painottaa. ”Kulutusyhteiskunta on aivan erilainen kuin 90-luvulla tai 2000-luvulla.
– Odotamme arjelta jatkuvia wau-elämyksiä. Samoin asenteet kulutusvelkaa kohtaa ovat muuttuneet. Olemme velkaantuneempia kuin ikinä aikaisemmin. Aikaisemmin syömävelkaa paheksuttiin. Tämä muutos koskee niin nuoria kuin meitä aikuisiakin.
Wilskan mukaan moni pitää itseään säästäväisenä, vaikkei sitä olisikaan.
Rahan käytön ja kuluttamisen ympäristöt ovat vauhdikkaasti muuttumassa. Raha on muuttunut aineettomaksi ja yhä suurempi osa kulutuksesta on muuttunut kuukausimaksulliseksi kuluksi.
– Sekä kouluissa että myös kodeissa pitäisi puhua paljon enemmän digitaalisuudesta ja kuluttamisesta. Ei riitä, että nuoret että osaavat käyttää erilaisia härpäkkeitä. Se ei tarkoita, että he ymmärtävät, miten heihin pyritään vaikuttamaan digitaalisissa ympäristöissä.
Miten lieventää koronakriisin haitallisia vaikutuksia nuoriin?
– Ellei mitään tehdä, osa selviää hyvin, mutta liian moni ei. Riippuu lähtökohdista. Tarvitaan sukupolvien välistä solidaarisuutta, mitä ei näkynyt 90-luvulla. Nyt pitää tukea nuoria, nuoria perheitä ja yrityksiä, jotta nämä voivat työllistää nuoria vaikka tarjoamalla kesätyöpaikkoja.
Talous ja nuoret TATilla on 16 Yrityskylää, joiden innovatiivisissa oppimisympäristöissä sekä niihin liittyvissä oppimiskokonaisuuksissa opetetaan 6.- ja 9.-luokkalaisille talous- ja työelämätaitoja sekä yrittäjyyttä. Lisäksi TAT tarjoaa nuorille mahdollisuuden harjoitella taloustaitoja Taloussankari-mobiilipelin avulla, monipuolisia opintokokonaisuuksia taloudesta toisen asteen opiskelijoille ja talouden työpajoja eri kouluasteille. TAT myös kiertää kouluja Mun elämä -kiertueilla ja järjestää opettajille täydennyskoulutusta talousasioissa.
