Natalia Salmela uskoo, että Suomessa voi vaurastua tekemällä työtä. Hän hyödyntää ajatusta myös asuntosijoittajana.
Lyhyttukkainen, tatuoitu nainen näyttää pieneltä kahden kerroksen korkuisessa tulevassa olohuoneessaan. Rakennustyömaalla pakolliset, mutta nuorelle naiselle selvästi ylisuuret huomioliivi ja kypärä tehostavat vaikutelmaa. Yrittäjä ja bloggari Natalia Salmela on katsastamassa loppukesällä Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistuvan loft-asuntonsa työvaihetta.
– Raakabetoni jää esiin, ja sähköt tulevat pintavetoina kupariputkiin. Tähän tulee puusepän tekemä iso tammikeittiö, ja kylpyhuoneeseen salvianvihreää mosaiikkia lattiasta kattoon. Arvonnousun kannalta on tärkeä erottautua. Uudiskohteet ovat usein kaikki samanlaisia, Natalia sanoo.
Hän on ostanut asunnon ensimmäistä kertaa toisen kanssa. Natalia aikoo muuttaa miehensä kanssa 87-neliöiseen loftiin, jonka asumisväljyyttä lisää 41 neliön parvi.
EKE-Rakennus on toteuttanut vastaavanlaisen kohteen jo aiemmin Vantaalle. EKE Loft -taloista asunnon voi ostaa raakavalmiina tai viimeisteltynä. Mahdollisuus erottautua ei ollut Natalialle ainoa syy päätyä raakavalmiiseen.
– Lisäarvo tulee siitä, että raakapintaisen voi ostaa edullisena. Vaikka ostamme ulkopuolista työtä viimeistelyynkin, itse suunnittelemalla ja materiaaleja valitsemalla lopputulos on halvempi.
Remonttiosaamista kannattaa hyödyntää
Viiden vuoden sisään Kruunuvuorenrannan loft on Natalialle jo kolmas asunto, jossa hän aikoo asua kaksi vuotta ja hyödyntää sen jälkeen myyntivoiton verottomuuden. Aiemmissakin kohteissa arvonnousu on toteutunut tekemällä itse.
– Remonttikuntoiset kohteet ovat olleet hyviä, mutta niitä on tosi vaikea löytää. Itse etsin ensisijaisesti niitä. Isoja remontteja kannattaa kuitenkin välttää. Jos talossa on putki- tai julkisivuremontti tulossa, en edes harkitse. Itselle sellaisen voisi ostaa, mutta sijoitusasunnoksi ei.
Natalia on jo ehtinyt ostaa ja myydä Länsimetron varrelta.
– Lauttasaaren kaksio oli ostaessani pommikuntoinen. Sillä tein lähemmäs sata tonnia voittoa.
Hänellä on myös Herttoniemessä velaton pieni yksiö, jonka vuokralle laittaminen vaati remonttia.
– Sitä en ole vielä viitsinyt myydä. Uskon, että se on tosi hyvä sijoituskohde, koska se on hyvän kokoinen ja yhtiövastike on edullinen. Siitä saa omansa takaisin myös vuokraustoiminnalla.
Natalia sanoo, ettei ensimmäistä remonttia tehdessään vielä osannut pitää maalitelaa kädessä eikä tiennyt, miten seiniä tasoitetaan.
– Pari remonttia myöhemmin osaan jo itsekin sujuvasti joitain työvaiheita. Faijalla on rakennusfirma, ja hän on siirtänyt tietotaitoaan minulle. On mukavaa, että on aikuisiällä löytynyt yhteinen juttu, jota tehdään.
Loft-asuntoon syntyy omana työnä lattia ja väliseinä. Edulliseen hankintahintaan vaikuttaa se, että Helsingin Harkko -niminen taloyhtiö on puolihitas-kohde. Ensimmäisen kierroksen myyntihinnat ovat säänneltyjä. Natalian asunnon ostohinta on 495 000 euroa. Pohjaltaan samanlainen Natalian ja hänen miehensä asunnon alapuolella olisi ollut 30 000 euroa halvempi.
– Meillä oli ensin varattuna se, mutta vaihdoimme tähän, koska näkymä on parempi.
Natalia odottaa eläkesiltaa
Viisi metriä korkeasta kolmannen kerroksen ikkunasta näkymä on Helsingin keskustan suuntaan. Rantaan on viitisenkymmentä metriä. Kruunuvuorenrantaan tulee vierasvenesatama siihen liittyvine palveluineen sekä koulu ja päiväkoti. Ja tietenkin Kruunusillat-hanke, jota pitkin pääsee pikaraitioyhteydellä kolmen kilometrin päähän ydinkeskustaan. Natalia kutsuu siltaa eläkesillakseen.
– Se on nyt suunnitelmissa 2026, mutta hyvä jos ennen 2030 tulisi, Natalia toivoo.
Hän suunnittelee myyvänsä asunnon vasta sillan valmistuttua, mutta hän ei välttämättä itse asu siinä niin pitkään.
– Tämänhän voi laittaa vuokralle.
Asuntokaupoissa ja vuokralaisten löytämisessä Natalia käyttää omia digitaalisia kanaviaan. Oman firmansa WTD Median kautta hän tekee digitaalista markkinointiviestintää. Wtd.fi-blogi ja sosiaalisen median kanavat tavoittavat viikoittain 40 000 ihmistä. Hän on toimitusjohtaja ja osakas myös ruoka-alan luovassa toimistossa Satokausikalenteri Mediassa. Sen päätuote on kasvisten satokausien seuraamista helpottava kalenteri, jonka kustantamisella rahoitetaan nykyään ruokakulttuurin muutosta yleisemminkin. Yhteisö tavoittaa joka kuukausi yli 600 000 suomalaista.
– Kun pistin ensimmäisen oman asunnon myyntiin, sain suoraan kolme ostotarjousta ekan illan aikana yhdellä somepostauksella.
Tähän mennessä kahta asuntoa vuokranneen Natalian vuokralaiset ovat löytyneet samalla tavalla. Vuokralaisiinsa hän pitää yhteyttä WhatsAppin kautta.
– Asuntosijoittajana digitaalisuus on helpottanut omaa elämääni tosi paljon. Kaikki on tosi joustavaa ja henkilökohtaista, mikä tuo myös sen asukkaan vähän lähemmäs. En itse haluaisi asua asunnossa, jossa joku etäinen tyyppi lähettää jonkun välittäjän asialle. Mulla ei ole koskaan jäänyt yhtään kuukautta väliin, etten olisi saanut vuokraa.
Omalla työllä voi vaurastua
Natalian isän äiti on inkeriläinen. Kun perhe muutti Virosta Suomeen 1997, paluumuuttajien koko omaisuus mahtui yhteen henkilöautoon. Lähtiessä myytiin isovanhempien kesämökki ja vanhempien asunto, josta Itä-Viron silloisen hintatason mukaan sai 4 500 euroa.
– Faija on sanonut, että kun hän ei voi jättää perintöä, niin hän auttaa remonteissa.
Natalia on ansainnut kaiken varallisuutensa puhtaasti omalla työllään. Vielä teini-ikäisenä hän eli sosiaalituilla ja opiskelijana opintotuilla. Vuodesta 2011 hän on saanut säännöllistä tuloa blogistaan ja tehnyt viimeiset seitsemän vuotta koko ajan kahta työtä. 15-vuotiaana työuransa aloittanut nainen on ehtinyt siivota sairaalaa sekä olla baarimikkona ja tonttuoppaana. Nyt aika menee kahden firman pyörittämiseen. Omien kanaviensa kautta hän pyrkii vaikuttamaan naisvaltaisen yleisönsä asenteisiin.
– Haluan oman esimerkkini kautta tarjota kuvaa, että omalla työllään voi menestyä Suomessa. Vihaan sanontaa, ettei Suomessa voi rikastua työnteolla. Milläs sitten?
Toinen kantava teema Natalian tekemisessä on tasa-arvon edistäminen myös talousasioissa.
– Vaikuttajan vastuu korostui nuorempana, kun yleisökin oli nuorempaa. Nyt yleisöni on pääosin pääkaupunkiseudulla asuvia 28–45-vuotiaita naisia, jotka ovat keskimäärin hyvin toimeentulevia ja korkeasti koulutettuja.
Natalia on puhunut paljon naisten taloudellisesta itsenäisyydestä; esimerkiksi avioehdon tärkeydestä.
– Oma talous naisten haltuun on tärkeä teema, etteivät taloudelliset syyt rajoittaisi työelämässä äitiyslomia tai ettei tarvitse jäädä huonoon parisuhteeseen. Itse en ole kenenkään kanssa rahallisen hyödyn takia.
Viime vuosina naisten raha-asiat ovat yleistyneet puheenaiheena. Natalian mukaan siihen vaikuttaa, että ekologiset asiat ovat nousseet tärkeämmiksi.
– Rahojen haaskaamista vaatteisiin ei enää pidetä hienona asiana niin kuin silloin, kun aloitin blogin. Nyt on tavoiteltavaa, että voi sanoa, että on sijoitussalkku. Se on mahtava kehitys.
Sijoituksia ei tarvitse pitää 40 vuotta
Asuntosijoituksistaan huolimatta Natalialla ei ole tällä hetkellä lainkaan lainaa.
– Olen maksellut loftin eriä aiemmilla säästöillä. Seuraan myös markkinatilannetta sen verran, että viime syksynä, kun kurssit olivat pahasti notkolla, kävin shoppailemassa pörssin hulluilla päivillä. Osakkeet ehtivät olla mulla puoli vuotta ja tein kivaa pientä voittoa ja maksoin asuntoerää.
Sijoittajana Natalia sanoo olevansa monipuolinen ja pyrkivänsä hajauttamaan. Asuntobisneksen lisäksi kohteina ovat rahastot ja osakkeet, myös ulkomaiset, ja osakkuudet yrityksissä. Seuraavaa sijoitusasuntoa hän etsii firmalleen.
– Ajattelen, että yritykseni voi investoida voittonsa asuntoihin. Se on firman seuraava tavoite.
Tuotantotaloutta Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskellut nainen sanoo painottavansa osakevalinnassa numeroita, asunnoissa fiilistä. Sijoituskohteita on uskallettava myös vaihtaa.
– Puhe rahastoista johdattaa ajattelemaan, että sijoituksia pidetään seuraavat 40 vuotta. Eihän se välttämättä mene niin, vaan sijoitukset voi ottaa puolivälissä pois ja sijoittaa johonkin parempaan kohteeseen. Samalla tavalla asuntosijoittamisessa, kun huomaa jonkin alueen olevan nousussa voi sijoittaa siihen tarvitsematta pitää sijoitusta hamaan tappiin.
Artikkeli on julkaistu alun perin ViisasRaha 4/2019 -lehdessä.
