Enemmistö suomalaisista säästää jotain tiettyä tarkoitusta varten, mutta peräti 40 prosentilla ei ole varautunut yllättäviin menoihin millään tavalla, eikä säästä eläkettä varten.
Suomalaiset ovat kiinnostuneita oman taloutensa hallinnasta ja suunnittelevat innokkaasti rahankäyttöään, selviää OP:n, Marttaliiton ja Takuusäätiön teettämästä Rahapuhetta-tutkimuksesta. Vastaajista 82 prosenttia kertoi olevansa kiinnostuneita raha-asioista ja oman talouden suunnittelusta. Kiinnostuneimpia olivat miehet, hyvätuloiset sekä 25-34-vuotiaat nuoret aikuiset.
Yleisimmin suomalaiset pistävät sukan varteen pieniä summia eli 50-100 euroa kuussa. Summaa voi kuitenkin kasvattaa tulojen nousun myötä.
– Tyypillisesti nyrkkisääntönä pidetään, että pahan päivän varalle olisi hyvä olla säästössä noin kahden kuukauden nettopalkkaa vastaava summa, OP:n ekonomistiJoona Widgren evästää.
Keskimääräiseen suomalaisen palkkaan verrattuna 100 euron säästösumma tarkoittaa alle viittä prosenttia nettotuloista.
– Mielestäni jo muutaman kympin säästäminen kuukaudessa on huomattavasti parempi, kuin olla kokonaan säästämättä. Toki elämäntilanteen niin salliessa, voisi säästöön olla hyvä laittaa hieman enemmän. Tärkeintä on kuitenkin se, että aloittaa säästämisen. Ja säästettävää summaa voi aina muuttaa elämäntilanteen mukaan, Widgren sanoo.
Säästöön yllättäviä menoja tai lomaa varten
Enemmistö (59 prosenttia) säästää pahan päivän varalle. Toiseksi suosituin säästökohde oli loma tai matkustaminen, joita varten säästää 41 prosenttia vastaajista. Hyvänä kolmosena olivat kodin hankinnat, joihin säästämällä varautuu hieman alle kolmannes.
27 prosenttia ilmoitti säästävänsä muuten vain, ilman mitään tiettyä päämäärää. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista kertoi, ettei koskaan säästä rahojaan.
Widgren kuitenkin kannustaa pistämään rahaa syrjään hyvissä ajoin, sillä elämäntilanteen muuttuessa säästöille saattaa ilmetä nopeastikin tarvetta. Mitä enemmän säästöjä, sitä helpompi yllättävistä tilanteista on selvitä. Pesämunaa kannattaa myös hoitaa.
– Etenkin suuremmaksi kasvavalle puskurirahastolle, on hyvä pohtia käyttötiliä tuottavampaa vaihtoehtoa.
Hieman yllättävä tulos oli, että 41 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ole varautunut yllättäviin menoihin millään tavalla. Mitä nuorempi vastaaja, sen vähemmän huolta tulevaisuudesta ja yllättävistä menoista on.
Toisaalta ne nuoret, jotka säästävät, tekevät sitä kuitenkin säännöllisesti kuukausittain. Kaikista vastaajista 40 prosenttia säästää säännöllisesti joka kuukausi.
– Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa säännöllinen säästäminen näyttää olevan yleistä, mikä on ilahduttavaa.
Vanhuuden varalle ja sijoitukseksi
Kiinnostus säästämistä eläkettä varten kohosi, mitä lähempänä työelämästä pois jääminen oli. Kyselyyn vastanneista 38 prosenttia kertoi jo säästävänsä eläkepäiviä varten ja 14 prosenttia suunnitteli aloittavansa säästämisen jossain vaiheessa.
Widgrenin mukaan tämä johtuu siitä, että ihmiset pohtivat sitä, miten rahat riittävät eläkepäivillä.
– Monella saattaa olla unelmia, joiden toteuttamista suunnitellaan eläkepäivien koittaessa. Mielestäni eläkepäiviä varten säästäminen on järkevää. Yleisesti ottaen tulojen tasaaminen erilaisten elämänvaiheiden aikana kannattaa. Säästää kannattaa silloin kun tulot ovat korkeammalla, jotta kulutustaan voi nostaa eläkkeellä.
Mielenkiintoista oli, että omaa asuntoa varten säästi 18 prosenttia vastaajista ja sijoitusasunnon ostoa varten kuusi prosenttia. OP:n mukaan tämä tarkoittaa, että Suomessa on reilut 300 000 sijoitusasunnosta haaveilevaa.
– Asuntosijoittamisesta on puhuttu paljon viime vuosina ja sen suosion kasvu on näkynyt myös tilastoissa, kun vuokratuloa saavien henkilöiden määrä on kasvanut tuntuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, Widgren toteaa.
OP:n, Marttaliiton ja Takuusäätiön teettämästä Rahapuhetta-tutkimuksessa haastateltiin 2008 suomalaista verkossa Norstat-kuluttajapaneelissa toukokuussa.
