Hyvin hajautettu sijoitussalkku voi joskus aiheuttaa kuolleen lähiomaisille päänvaivaa. Joskus omaisuutta löytyy vasta perunkirjoituksen jälkeen.
Monilla sijoittajilla on sijoitusvarallisuutta useilla eri palveluntarjoajilla, myös ulkomaisilla. Miten tieto sijoituksista saavuttaa omaiset kuoleman jälkeen? Mitä jos perunkirjoituksen jälkeen tulee tieto, että onkin jotain omaisuutta, jota ei ole huomioitu perunkirjoituksessa?
”Kysymys nousee tavallisimmin esiin kotimaisten pankkitilien osalta, mutta tilanne on sama sijoitustenkin suhteen, minkä lisäksi mahdollinen kansainvälinen ulottuvuus tuo asiaan oman lisänsä.
Valitettavasti ainakin Suomessa pankkisalaisuus estää keskitetyn rekisterin ylläpidon. Jos henkilön jäljiltä ei löydy mitään erillistä omaisuustietoja sisältävää kansiota tai vastaavaa, niin sitten ei oikein auta muu kuin löytyvän muun aineiston (paperiposti tms.) perusteella olla yhteyksissä potentiaalisiin palveluntarjoajiin, joista osa tosin saattaa omatoimisesti kuolemasta Väestörekisteristä tiedon saatuaan lähettää toimintaohjetta kuolinpesän osoitteeseen.
Vaikka toki kaikille olisi varmaan helpointa, että lakisääteisen perunkirjoituksen saisi kerralla hoidettua, niin jos sitten kuitenkin käy niin, että jotain uutta omaisuutta jälkikäteen löytyy, niin Verohallinnon sivuilta löytyy hyvät ohjeet täydennysperukirjan toimittamiseksi. Käytännössähän jos henkilö on aikanaan asianmukaisesti asiansa hoitanut, niin Verohallinnolla pitäisi olla tieto hänen kokonaisvarallisuudestaan.
Lisätietoa asiaan liittyen löytyy myös oheisesta oppaastamme Pankki- ja vakuutusasiat kuolinpesässä – Ohjeita kuolinpesän osakkaille.”
Vastauksen antoi Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEN jaostopäällikkö Vesa Sainio.
