– En mieti juuri ollenkaan enää omia sijoituksiani, vaan miten mieheni kanssa säästämme lapselle, ja missä vaiheessa ja miten hänelle voisi opettaa rahan arvoa.
Television Salatusta elämistä ja Veikkauksen arvontalähetysten juontamisesta tutuksi tullut näyttelijä aloitti oman sijoittamisensa tyypillisesti; tutun pankin rahastoon.
Rahastosäästäjänä Jasmin sai vuosien saatossa kasaan hyvän summan. 27-vuotiaana hän päätti ottaa päätösvaltaa sijoituskohteista enemmän itselleen.
– Tuttuakin tutumman Nokian kurssi oli laskenut ihan dramaattisesti silloin, 60 eurosta neljään euroon. Ajattelin, että minäpä ostan alennusmyynnistä. Katsoin vain osakkeen yksikköhintaa, enkä ajatellut, että kurssilaskulle oli tietenkin syynsä.
Enää Jasmin ei syöksy ostamaan osaketta, jonka kurssi syöksyy, mutta on iloinen päätöksestään aloittaa osakesijoittaminen. Hän sanoo tehneensä sijoittajana myös virheitä.
Ruplan kriisin aikoihin hän myi Nokian Renkaiden osakkeensa tappiolla pois. Sen jälkeen kurssi on melkein kaksinkertaistunut. Vasta-alkajan virheet eivät Jasminia nolota.
– Päinvastoin mielelläni kerron niistä, koska jos mielikuva on sellainen, että kaikki sijoittajat osaavat kaiken ja aina vain onnistuvat, ei siihen uskalleta lähteä.
Jasmin on kertonut sijoittajatarinaansa pankkien ja naisverkostojen tilaisuuksissa, ja tietysti omassa blogissaan Lily-sivustolla. Sen nimi on Hyvän päivän varalle.
– Nimi kuvaa omaa sijoitusfilosofiaani. Enemmän minua motivoi säästää hyvän päivän varalle kuin jotain katastrofia varten.
Säästöjä saa käyttää
Hyviä päiviä Jasmin viettää parhaillaan vanhempainvapaalla. Aviomiehensä Santtu Hulkkosen kanssa hän sai esikoispoikansa viime vuonna.
– Olen antanut itselleni luvan käyttää säästöjä tässä elämäntilanteessa ilman huonoa omatuntoa, jotta voin nauttia kotona olosta.
Sijoitusbloggarilta kysellään myös neuvoja. Aihe tulee esiin Jasminin kaveripiirissäkin.
– Sijoittaminen tuntuu niin jännittävältä, että halutaan saada joltain tukea omaan sijoituspäätökseen. Totta kai voin kertoa, mitä itse tekisin, mutta sijoitusneuvoja en jakele.
Jokaisen pitää itse päättää, mihin rahansa laittaa ja miten sijoittaa.
Lapsiperheen arjessa moni on valmis myös maksamaan helppoudesta, eli pankille rahastopalkkioita.
– Koska pienten lasten kanssa on melko intensiivistä, moni haluaa automatisoida lapselle säästämisen. Tuntuu olevan yleinen toive, ettei vanhempien tarvitse koko ajan miettiä sijoitussuunnitelmaa. Silloin on helppo laittaa 50 euroa kuukaudessa johonkin indeksiin.
Jasmin toteaa olevansa sikäli onnellisessa asemassa, että voi vanhempainvapaallakin miettiä lapselleen säästämistä. Näyttelijä saa lisätuloja rikossarja Sorjosen kolmannen kauden kuvauksista.
Lapsi mukaan rahakeskusteluun
Jasminin poika ei osaa vielä puhuakaan, mutta äiti suunnittelee jo, millä tavalla raha-asioita voi opettaa.
– En tiedä vielä, missä vaiheessa lapsi ymmärtää osakemarkkinoita, mutta hänen kanssaan voisi tehdä yhdessä osakeostoja sen mukaan, millaiset asiat häntä elämässään kiinnostavat.
Jos lapsi ei suostu aamuisin syömään kuin tiettyjä muroja, eivätkä luokkakaveritkaan, häneltä voi kysyä, onkohan maailmassa muitakin kuin sun luokka, joka syö vain näitä muroja? Sitten voi käydä läpi, miten sijoituksia tehdään. Tietenkin se vaatii, että vanhempi vähän tutustuu niihin yhtiöihin, Jasmin pohtii.
Raha-asioihin pääsee kiinni myös lasten harrastusten kautta.
– Jos pojastani tulee isänsä veroinen kalamies, ja vieheet jäävät kerta toisensa jälkeen järven pohjaan, voisi hän haluta omistaa Rapalaa.
Lapsi saa hänelle säästetyn summan tullessaan täysi-ikäiseksi.
– Vaikka me molemmat vanhemmat sijoittaisimme kuukausittain vain muutaman kympin, kertyy korkoa korolle -ilmiön myötä 18 vuodessa huikea summa. Jos lapsi haluaa käyttää vanhempien vaivalla säästämät roposet maksaakseen koko kaveriporukalle matkan Ibizalle, sille ei voi mitään. Siksi on hyvä ottaa lapsi mukaan rahakeskusteluun jossain vaiheessa, Jasmin suunnittelee.
Hänen mielestään sijoittamisen opettamista voi suunnitella niin kuin muutakin kasvatusta.
– Veikkaan, että aika monta kertaa siinä joutuu tekemään kompromisseja, niin kuin kasvatuksessa yleisemminkin.
