Pakurikääpää voidaan käyttää esimerkiksi ravintolisissä tai yrttiteenä.
Hyvinvointitrendi on kasvattanut arvosienien kysyntää lisäravinteena.
– Tällä hetkellä Suomen metsissä tuotetaan suurimmaksi osaksi alimman jalostusasteen tuotteita, vaikka potentiaalia olisi myös kasvatustoimintaan, jonka lopputuotteen kilohinta liikkuu huomattavasti eri luokassa, Agrometsä Oy:n metsänpalvelunjohtaja Henri Lokki toteaa.
Pakurikääpää voidaan käyttääesimerkiksi ravintolisissä tai yrttiteenä.Agrometsä vie tuotteita Kiinan lisäksi useisiin Aasian maihin sekä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
– On arvioitu, että vuosittainen kysyntä olisi 4-5 vuoden kuluttua useita satoja tuhansia kiloja pakuria vuodessa. Tällä hetkellä Suomessa kerätään vuosittain vain muutamia kymmeniä tuhansia kiloja – villi pakuri ei siis mitenkään riitä, vaan tarvitaan viljelijöitä, Lokki kertoo.
Pakurikäävän markkinahinta on tällä hetkellä 30–40 euroa kilolta.
– Olemme laskeneet, että yksi hehtaari pakuriviljelmää voisi tuottaa 8–10 vuodessa noin 600 kiloa pakuria, eli liki 20 000 euroa. Alkuinvestoinnin ja muiden kulujen jälkeen metsänomistajan taskuun jäisi siis noin 10 000 euroametsän koosta riippuen. Lisäksi pakuri istutetaan pääsääntöisesti vain harvennuspuuhun, eikä viljely kilpaile arvokkaan koivutukin tuotannon kanssa.
Aasiassa arvosienten markkinoilla kasvuympäristöllä on tärkeä rooli.
– Suomalaiset sienet saavat kasvaa puhtaassa ympäristössä. Siksi kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla suomalaisilla tuotteilla on erittäin hyvä maine, koska laatu on korkea ja alkuperä on helppo jäljittää,Agrometsän Kiinan viennistä vastaava Shan Luolin East by North Oy:stä sanoo.
Tällä hetkellä yli 200 metsänomistajaa viljelee pakuria ja viljelijöiden määrä kasvaa jatkuvasti tasaista tahtia.
