Suomalaiset pelaavatmieluummin varman päälle ja vain alle joka kymmenes ostaa lapsilleen osakkeita.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus –kysely paljastaa, että suomalaisetsuosivat edelleen pankkitiliäsäästäessään jälkikasvulleen.
Selvä enemmistö eli 53 prosenttiakyselyyn vastanneista vanhemmista sanoi siirtävänsä rahaa lapsen pankkitilille.17 prosenttia vastanneista sanoi säästävänsä sijoitusvakuutukseen ja 16 prosenttia rahastoon. Vain alle joka kymmenes ostaa jälkikasvulleen osakkeita.
– Lapsille säästetään korostetun varovaisesti. Säästörahoilla ei selvästikään haluta spekuloida markkinoilla, jolloin niiden menetyskin voi olla mahdollinen, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo.
Kyselyn perusteella vanhempien taloudellinen tilanne vaikuttaa selvästi valintoihin.
– Erinomaisesti toimeen tulevat luottavat eniten osakesijoituksiin, kun taas ostoksissaan tinkimään joutuvat luottavat pääasiassa tilisäästämiseen. Näiden välissä olevat perheet mielellään käyttävät tilin lisäksi rahastoja ja sijoitusvakuutuksia, eli sijoitustuotteita, joilla riskitasoa voi vaivattomasti ja hyvin hajautetusti nostaa.
Nummiaro laskee, että nollakorkoa tarjoavalle tilille talletettu satanen kuukaudessa kerryttää 12 000 euron potin kymmenessä vuodessa. Haitaksi nousee inflaatio, joka nakertaa rahan arvoa.
–Kun pistät tänään 100 euroa jemmaan ja huomenna keräät 100 euron ostoskorin, saat rahalla sen mitä ajattelitkin. Mutta jos laitoit 100 euroa kymmenen vuotta sitten jemmaan, ja saman ostostorin hinta on noussut kaksi prosenttia vuodessa, tänään rahat eivät enää riitäkään saman ostoskorin ostamiseen, vaan saat siitä vain 82 prosenttia. Loput 18 prosenttia ostoskorista on syönyt inflaatio. Siksi säästöille on tärkeä kerryttää tuottoa.
Sen sijaan esimerkiksi neljän prosentin vuotuista tuottoa tarjoavaan sijoituskohteeseen tehty sadan euron kuukausittainen sijoitus kerryttää hieman alle 15 000 euron potin kymmenessä vuodessa.
– Neljän prosentin vuotoinen tuotto kääntää äskeisen esimerkin päälaelleen. Kymmenen vuotta sitten jemmaan laitetulla 100 eurolla saisi ostoskorin, joka olisi 21 prosenttia alkuperäistä isompi. Sitä kutsutaan reaalituotoksi, eli inflaation ylittäväksi tuotoksi. Mutta reaalituoton kerryttäminen edellyttää sijoittamista riskillisiin, ajoittain arvoltaan heiluviin sijoituskohteisiin, Nummiaro summaa.
Lapsille säästettäessä sijoitusaika on kyselyn mukaan yleensä pitkä elilapsi saa varat esimerkiksi täytettyään 18 vuotta tai perustettuaan oman kodin.
– Hallittu riskinotto kannattaa siis ehdottomasti, koska aika ehtii tasaamaan markkinoiden arvaamattomat huiput ja tuskastuttavat laaksot. Hallittu riski syntyy vaivattomimmin valmiiksi useisiin sijoituskohteisiin hajautetulla rahastolla ja säännöllisellä kuukausisäästämisellä. Hyötyä lisää vielä ajallinen hajauttaminen.
Nuoret vanhemmat säästävät eniten
Hieman useampi isä kuin äiti sanoo säästävänsä lapsilleen. Erot nais- ja miesvastaajien välillä ovat kuitenkin pienet.
Sen sijaan tuloeroilla on suuri merkitys.Vähintään 50 000 euroa vuodessa ansaitsevista vanhemmista peräti 66 prosenttia sanoi säästävänsä lapsilleen, kun enintään 35 000 euroa vuodessa ansaitsevista vanhemmista jälkikasvulleen säästää alle puolet. Mitä pienemmäksi tulot putoavat laskee myös lapselle säästävien vanhempien määrä.
Etenkin nuoret, enintään 34 –vuotiaat vanhemmat ovat sisäistäneet säästämisen merkityksen. Heistä jopa 68 prosenttia sanoi säästävänsä lapsilleen.
– Elämänpolut ja -karikot vaikuttavat merkittävästi myös lapselle säästämiseen. Esimerkiksi naimisissa tai avoliitossa olevista 56 prosenttia sanoo säästävänsä lapselleen, mutta eronneilla tai asumuserossa elävillä osuus laskee 32 prosenttiin.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteuttu Kantar TNS 17.-23.5.2019. Kyselyyn haastateltiin 1050 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä. Lapselle säästämistä koskevaan kysymykseen vastasi 216 henkilöä.
