Oma taloudellinen tilanne ahdistaa monia. Silti esimerkiksi sijoittamisen suosio ei ole kasvanut.
Joka kolmannelta suomalaiselta puuttuu kahden kuukauden säästöpuskuri, jollaista asiantuntijat suosittelevat. Varsinkin 35–44-vuotiaiden säästöt ovat huvenneet. Kaikista kantansa kertoneista vastaajista 15 prosenttia ilmoittaa säästöjensä riittävän enintään viikoksi tilanteessa, jossa tulot ehtyvät mutta kulut pysyvät ennallaan. Tiedot käyvät ilmi LähiTapiolan kyselystä.
Danske Bankin tutkimus kertoo samansuuntaisia tuloksia. Sen mukaan suomalaisten tyytyväisyys omaan varallisuuteensa on laskussa. Vähintään melko tyytyväisiä omaan varallisuuteensa on enää 24 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2022 heidän osuutensa oli 26 prosenttia ja vuonna 2018 31 prosenttia.
− Kehitys on erittäin huolestuttavaa. Sijoittaminen on keino kasvattaa muutakin kuin asuntovarallisuutta. Se luo taloudellista mielenrauhaa, mutta mahdollistaa myös unelmien tavoittelemisen, Danske Bankin laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja Ville Orava sanoo.
Sijoittaminen ei kuitenkaan yleisty. Danske Bankin kyselyyn vastanneista 38 prosenttia kertoi sijoittavansa. Tulos on ollut lähes sama koko mittaushistorian ajan.
Suurin syy sijoittamattomuuteen on rahan puute (63 prosenttia). Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto neuvoo kuitenkin pohtimaan, olisiko nyt hintojen tasaannuttua ja korkojen laskettua varaa nipistää kuukausittain pieni summa sijoituksiin.
− Suomelle olisi hyvä tavoite, että sijoittaminen olisi yhtä arkipäiväistä kuin Ruotsissa, jossa kahdeksan kymmenestä säästää rahastoihin, hän sanoo.
Varsinkin loppukesä on monelle vaikea
LähiTapiolan kyselyssä taloudellinen tilanne heijastui henkiseen hyvinvointiin negatiivisesti etenkin nuorilla. Alle 25-vuotiaista vastaajista jopa 60 prosenttia kertoi taloudellisen tilanteen vaikuttaneen kielteisesti jaksamiseen ja hyvinvointiin.
− Arjesta selviytyminen ahdistaa monia. Taloushuolet ovat yksi suurimpia jaksamista ja mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Tämä vaikuttaa väistämättä myös esimerkiksi ihmisten työtehoon ja työtehtävissä suoriutumiseen, kommentoi Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Hänen mukaansa Takuusäätiön talousneuvontapalvelujen kysynnässä näkyy loppukesällä piikki. Neuvontaan tulee keskimäärin 2 400–2 800 yhteydenottoa kuussa, mutta elokuussa yhteydenottoja tulee noin kolmanneksen enemmän.
