Kotitalouksille jäi vuonna 2020 säästöön kuusi miljardia euroa. Kun rajoituksia kevennetään ja palveluita avataan, patoutunut kysyntä saattaa käynnistää ennennäkemättömät kulutusjuhlat. Yhteiskunnan avautuminen heijastuu myös asuntomarkkinoille.
Suomi on pärjännyt korona-ajan kurimuksessa paremmin kuin pelättiin. Kotitalouksilla on mennyt hyvin ja ihmisille on jäänyt paljon rahaa säästöön. Tulossa saattaakin olla rehvakkaat koronanjälkeiset kulutusjuhlat. Säästöpankkiryhmä suosittelee pitämään jäitä hatussa.
– Koko kansantalouden tasolla kotitalouksille jäi vuonna 2020 säästöön kuusi miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on enemmän kuin koskaan. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse ylikuluttaa sen takia, että Suomen taloudessa menisi hyvin, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo.
Koronan jälkeen talous piristyy sitä mukaa, kun kotitaloudet alkavat taas kuluttaa rahojaan myös palveluihin, kuten ravintoloihin, tapahtumiin ja matkoihin.
– Kannattaa miettiä, millainen kuluttaminen lisää omaa hyvinvointia ja mitä asioita haluaa itse kulutuksellaan edistää. Millainen kuluttaminen tekee minut onnelliseksi? Myös kuluttamisella voi vaikuttaa, Mikkonen muistuttaa.
Säästöpankkiryhmän henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Markus Lauri kehottaa suomalaisia kulutusjuhlimaan maltilla.
– Jos varoja on kertynyt, voi kuluttaa huolettomammin, kun vain suhteuttaa sen oikein. Kertyneitä säästöjä voi ihan hyvin käyttää myös kulutukseen. Olennaista on se, että tiedät, kuinka paljon sinulle tulee ja kuinka paljon sinulta menee, Lauri tiivistää.
Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen on yleensä tuottavin – ja stressittömin – vaihtoehto omaan vaurastumiseen tai puskurirahaston kerryttämiseen.
– Vaurastuminen on pitkän aikavälin maratonjuoksu, ei sprintti, Lauri muistuttaa.
”Asuntomarkkinoilla ei ole riskiä ylikuumenemisesta”
Monia suomalaisia huolettaa asuntojen hintakehitys varsinkin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Säästöpankkiryhmän kiinteistövälittäjän Sp-kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen rauhoittelee. Hänen mukaansa Suomen asuntomarkkinat eivät ole ylikuumenemassa.
– Hintakehitys tulee rauhoittumaan koronasta päästyämme ja kuluttajien mielenkiinnon siirryttyä ainakin hetkeksi muuhun kuin omaan asumiseen ja kotoiluun. Saatamme tilastollisesti nähdä jopa tilapäistä hinnanlaskua, myös nyt kuumina käyvissä yksittäisissä kaupunginosissa esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa, Rantanen ennakoi.
Asunnon kovaan hintaan ostaneiden kannattaa Rantasen mukaan kuitenkin varautua myös hinnantarkistukseen alaspäin, jos he aikovat myydä asuntonsa seuraavien kahden vuoden aikana. Voi kestää hetken ennen kuin yleinen hintakehitys saavuttaa taas sen hintatason, mitä asunnoista on nyt maksettu.
”Uniikeissa kohteissa ja suosituimmilla asuinalueilla hinnat pysyvät korkeina tapahtuipa kokonaismarkkinassa mitä tahansa.”
– Hurjat hinnannousut ovat tapahtuneet tietyillä asuinalueilla paikkakuntien sisällä. Sellaisilla vetovoimaisilla alueilla, joihin on kohdistunut poikkeuksellisen kovaa kysyntää ja joissa tarjontaa ollut todella vähän. Näillä alueilla asunnoista maksetaan enemmän kuin pyydetään, ja ostaja löytyy usein jo ennen ensimmäistä näyttöä.
Asuntojen hintojen nousun Rantanen arvioi rauhoittuvan tarjonnan määrän kasvaessa.
– Myytävien uusien ja vanhojen asuntojen määrä oli Etuovessa alimmillaan viime tammikuussa. Nyt tarjonnan määrä on pikkuhiljaa lähtenyt nousemaan. Tämäkin rauhoittaa hintojen nousua.
Rantanen muistuttaa, että myös uudiskohteiden tarjonta on kasvanut merkittävästi. Viime kesäkuusta joulukuuhun myytävien uudiskohteiden määrä laski peräti 41,9 prosenttia. Maaliskuussa uusia asuntoja oli Etuovessa myynnissä 11 364 kappaletta, mikä on jo 78,9 prosenttia enemmän kuin joulukuussa.
– Uskon, että koronasta päästyämme asuntokauppa hiljenee hetkeksi. Tarjonta lisääntyy ja myyntiajat kasvavat jälleen. Jo tämä tulee rauhoittamaan hintakehitystä. Uniikeissa kohteissa ja suosituimmilla asuinalueilla hinnat pysyvät korkeina tapahtuipa kokonaismarkkinassa mitä tahansa. Kaupunkien sisällä alueiden erot voivat säilyä isoina, Jukka Rantanen ennustaa.
