Perintö- ja lahjavero on kiistelty aihe niin Suomessa kuin muualla maailmalla. Puoluekannasta riippuen monet ovat vahvasti joko sitä vastaan tai sen puolesta. Jos muiden Pohjoismaiden kehitystä halutaan Suomessa seurata, silloin päätös luopumisesta – tai vähintään sen muuttamisesta – olisi ajankohtainen.
Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Rothovius myöntää, että nykyinen käytäntö maksaa perintö- ja lahjaveroa Suomessa ei välttämättä palvele edes valtion verotulokassaa halutulla tavalla.
Verojen kiristäminen ei välttämättä lisää valtion verotuloa – ainakaan perintöveron osalta – sillä veropolitiikan kiristäminen voi johtaa aggressiiviseen verosuunnitteluun.
– Perintövero on sikäli erikoinen veromuoto, että sen pystyy välttämään, jos haluaa – esimerkiksi muuttamalla Ruotsiin. Näin on moni suomalainen tehnytkin, jolloin perintöverotulon ohella Suomen valtio on menettänyt myös muut maastamuuttajan mahdolliset verotulot, toteaa Rothovius.
Kysymys kuuluukin, onko Suomen kannalta kannattavampaa luopua perintö- ja lahjaverosta, jolloin nämä useimmiten suurituloisimmat ja aktiivista verosuunnittelua toteuttavat pysyisivät kotimaan kamaralla mahdollisesti maksamassa muita veroja valtion kassaan? Tästä Rothoviuksen mielestä olisi syytä keskustella nykyistä avoimemmin myös valtiovallan tasolla.
– Valtiovalan pitäisi miettiä kokonaisuutta – olisiko järkevämpää pitää nämä henkilöt Suomessa maksamassa muita veroja kuin perintöveroa?
Suomi – sijoittamisen verotuksen kärkikastia
Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintö- ja lahjaverosta. Tanska jatkaa veromuodon kantamista, mutta puoliso tai rintaperilliset eivät kuulu sielläkään sen piirin. Mikäli perintö- ja lahjaveron täydellinen poisto ei tule Suomessa kyseeseen, ehkäpä siitä voisi luopua puolison ja rintaperillisten osalta, kuten Tanskassa on tehty.
– Moni osakesijoittajakin varmasti miettii, että haluaisi jättää jonkinnäköisen perinnön tuleville polville. Silloin olisi hyvä, että sen voisi tehdä ilman, että perinnöstä maksettaisiin veroa sukupolvien välissä. Tässä mielessä monien Osakesäästäjien jäsenten kiinnostus perintö- ja lahjaveron poistoon on hyvin ymmärrettävää, Rothovius sanoo.
Toki verotulojakin on valtion kerättävä, Rothovius myöntää. Perintö- ja lahjaveroakin suurempana ongelmana hän näkee sijoittamiseen liittyvän muun verotuksen.
– Se on meillä kohtuuttoman suuri – EU- sekä OECD-maiden lähes kärkeä.
Moni Osakesäästäjien jäsen kokee perintöveron kuitenkin epätasa-arvoisena veromuotona, sillä sen maksamisen voi välttää jopa kokonaan, mikäli keinoja ja tietotaitoa on olemassa.
– Maksettavan perintäveron suuruus riippuu Suomessa täysin siitä, miten hyvin omaisuutensa järjestelee ja kuinka hyvissä ajoin siirtoa jälkipolville aletaan valmistelemaan. Myös sillä on vaikutusta, kuinka paljon on valmis maksamaan asianajakuluja hoitaakseen perintöveroon liittyvät asiansa itselleen edullisimmalla mahdollisella tavalla, kuvaa tilannetta eräs Osakesäästäjien jäsen lähettämässään kirjelmässään.
– Lainatakseni erästä lakimiestä perintö- ja lahjavero on valinnainen vero, hän lisää.
Jos ei ole rahaa maksaa perintöveroa, voi joutua hakemaan lainaa voidakseen vastaanottaa perinnön.
Perintö- ja lahjaveron poistamista vaativassa kansalaisaloitteessa todetaan, että ”on epäoikeudenmukaista, että läheisen menettäneeltä vaaditaan perintöveron maksamista. Se on vienyt monta ihmistä suureen taloudelliseen ahdinkoon. Onko reilua, että kansalaiset joutuvat ottamaan henkilökohtaisen lainan ja antamaan pantiksi lainaa vastaan vaikkapa oman asuntonsa. Nyt olisi syytä järkeistää verotusta ja ottaa mallia vaikkapa Ruotsista.”
Ei mikään ”rikkaiden vero”
Poliitikoille, varsinkin vasemmalla laidalla, perintö- ja lahjaveron poisto on kuitenkin edelleen hankalasti perusteltavissa äänestäjilleen siitä huolimatta, että perintövero koskettaa hyvin suurta joukkoa suomalaisia enemmän tai vähemmän. Lisäksi perintövero edustaa valtion tuloista vain yhden prosentin luokkaa.
Rothoviuksen mielestä perintöverosta voidaan puhua jopa keskiluokan veromuotona. Toisin kuin monilla suurituloisilla, joilla on keinot välttää perintöveron maksaminen jopa kokonaan, keskiluokan harteille voi jäädä esimerkiksi perittävästä asunnosta koituneen veron maksaminen täysimääräisenä, mikäli aktiivinen verosuunnittelu ei ole ominta kiinnostuksen aluetta.
Rothoviuksen mielestä on selvää, että perintöveron olemassaolo rajoittaa Suomessa myös pääomien kertymistä.
– Jos halutaan, että meillä on nykyistä enemmän suuria ja keskisuuria sijoittajia myös Suomessa – joita meiltä aika pitkälti tällä hetkellä puuttuu – niin perintövero on kyllä ylimääräinen ”jäänne”.
Helpotusta yritysten sukupolvenvaihdokseen
Perintöveron ongelmallisuus nousee esiin erityisesti yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Pahimmillaan yrityksen perinyt voi joutua myymään yritystoiminnan maksaakseen sen perimisestä koituneet verovelat. Verotuksella pitäisi kannustaa suomalaisia pitkäjänteiseen yritystoimintaan, joka synnyttää samalla investointeja ja työpaikkoja maahan. Nykyinen perintö- ja lahjavero ei tätä sukupolvenvaihdostilanteissa tue, kuuluttaa myös Perheyritysten liitto.
– Kannattaako Suomeen investoida, perustaa yrityksiä ja aloittaa ylipäätään yritystoiminta? Kaikkia näitä asioita pitäisi valtiovallan huomioida perintö- ja lahjaveroa koskevissa keskusteluissa, Rothovius korostaa.
Rothoviuksen mukaan avuksi tämän tyyppisten ongelmien kohdalla voisi olla osakesäästötilin tyyppinen ratkaisu, jossa voisi olla muunkin omaisuutta kuin pörssiosakkeita.
– Tämä tilin voisi periä ilman, että siitä maksettaisiin heti perimisen yhteydessä veroa. Vasta siinä vaiheessa, kun rahoja aletaan nostamaan tililtä kulutukseen tai mihin halutaankaan, maksettaisiin vero.
Rothoviuksen mukaan perittävällä tilillä voisi olla myös pörssin ulkopuolisten perheyhtiöiden osakkeita.
– Niin kauan kun varat ovat sijoitettuna ja pysyvät tällä tilillä, niistä ei joudu maksamaan veroa, ei myöskään perintöveroa. Tällöin perintöveroasiat eivät vaikuttaisi yrittäjyyteen ja työpaikat säilyisivät Suomessa, kun yritystoimintaa olisi helpompi jatkaa sukupolvenvaihdostilanteissa. Tällä voisimme oikaista paljon ongelmia.
– Meillä on kyllä hieman vasemmistolainen ajattelu edelleen voimassa, eli hyvätuloisia pitäisi periaatteen vuoksi verottaa enemmän kuin nykyisin. Näkisin kuitenkin, että perintö- ja lahjaverosta luopuminen on mahdollista myös meillä, koska yleensä seuraamme muita pohjoismaita joidenkin vuosien viiveellä, päättää Rothovius.
