Kilpailu kesätöistä on kovaa. Kesätyön kautta nuori saa arvokasta kokemusta työelämästä, mikä tutkitusti auttaa tulevaisuuden työnpaikan saantia. Samalla se mahdollistaa omien säästöjen kartuttamiseen, jopa oman sijoittajapolun käynnistämisen. Jos kesätyöpaikan saanti on kiven alla, voi kesäyrittäjäksi ryhtyminen avata ovet työelämään ja sitä kautta itsenäisen elämän alkuun.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi viime kuussa lähtevänsä ajamaan valtakunnallista kesätyösetelimallia. Monilla paikkakunnilla on ollut jo useamman vuoden käytössä noin 300 euron kesätyösetelikäytäntö, mutta uusi malli tarjoaisi kaikille nuorille asuinpaikaista riippumatta mahdollisuuden kesätyöhön ja omien tienestien kartuttamiseen.
– Kesätyöt antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä ja tienestejä. Pidän tärkeänä, että toisella asteella opiskeleville luotaisiin valoisaa tulevaisuudennäkymää ja koronakriisistä huolimatta mahdollisimman nuori pääsisi tulevana kesänä kesätöihin, ministeri Annika Saarikko kertoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa.
Positiivinen työelämäkokemus yrittäjyyden kautta
Tänä vuonna kesätyösetelien rinnalle on useissa kunnissa ja kaupungeissa otettu käyttöön myös kesäyrittäjäseteli. Kesäyrittäjäsetelillä halutaan tukea nuoria työllistämään itsensä kesällä yrittäjinä tai yrittäjämäisesti.
Kesäyrittäjyyden kautta nuorille avautuu mahdollisuus saada arvokasta työkokemusta myös silloin, kun palkkatyötä ei ole tarjolla. Samalla nuori pääsee kokeilemaan siipiään yrittäjänä matalalla kynnyksellä ja oppimaan tärkeitä työelämä- ja yrittäjyystaitoja.
Muun muassa Nordea ja 4H-liitto tukevat nuorten työelämätaitoja ja yrittäjyyttä: tänä vuonna yhteistyö keskittyy erityisesti nuorten kesäyrittäjyyden tukemiseen. 4H-yrittäjyys on pienimuotoista yritystoimintaa 13–28-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Sen kautta nuoret ovat työllistäneet itsensä esimerkiksi pihojen ylläpitotöillä, kädentaitojen kautta tai kodin askareiden parissa.
– Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvussa ja kesäyrittäjyys on yhä useammalle nuorelle tapa tutustua työelämään. Viime vuonna 4H-yrittäjien määrä rikkoi aiemmat ennätykset ja 4H:n kautta yrittäjänä toimi jo yli 1 600 nuorta, iloitsee Sirkka Suomäki, yrittäjyysosaamisen kehityspäällikkö Suomen 4H-liitosta.
Tukea ja koulutusta kesäyrittäjille
Kesäyrittäjyyssetelin lisäksi moni nuori tarvitsee tietoa ja tukea kesäyrittäjäksi ryhtyessään, sillä yrittäjyys on monelle hyppy tuntemattomaan. Eri toimijoilta löytyy jo valmiita malleja kunnille kesäyrittäjyyden toteutukseen.
Esimerkiksi Talous ja nuoret TATin Kesäyrittäjä -ohjelmasta nuorille tarjotaan kesäyrittäjäsetelin lisäksi yrittäjyyskoulutusta, henkilökohtaista ohjausta sekä yhteisiä verkostoitumis- ja myyntitapahtumia. Vuonna 2020 TATin Kesäyrittäjä-kampanjaan osallistui Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla yhteensä 170 nuorta, joista joka kolmas aikoi jatkaa yritystoimintaa myös kesän jälkeen.
– Kesäyrittäjyysseteliä ja kesäyrittäjyyttä tulisi tarjota nuorille luontevana ja vakiintuneena vaihtoehtona kesätöiden ohella. Kaikista nuorista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta kaikki nuoret hyötyvät työelämäkokemuksista – tulivatpa ne kesäyrittäjänä tai kesätyössä, sanoo Sanna Ikäläinen, Kesäyrittäjä -ohjelman projektipäällikkö TATilta.
Ikäläinen korostaa, että kesäyrittäjyyskokemuksesta on nuorelle paljon hyötyä, vaikkei yrittäjyys lopulta tuntuisikaan omalta jutulta. Yrittäjyyden kontekstissa nuori oppii monipuolisesti tärkeitä työelämä- ja taloustaitoja.
– Etenkin yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan kasvattamisesta on hyötyä kaikkialla elämässä. Kesäyrittäjänä nuori pääsee myös hyödyntämään ja kehittämään omaa osaamistaan haluamallaan tavalla yritystoiminnan puitteissa. Työnhakutilanteessa kokemusta oman yrityksen pyörittämisestä katsotaan varmasti positiivisesti, sillä se kertoo aktiivisuudesta ja oma-aloitteisuudesta, Ikäläinen lisää.
Kesäyrittäjyys voi myös tarjota ponnahduslaudan yrittäjänä toimimiseen pidemmällä tähtäimellä.
– Kesäyrittäjyyden kautta nuori saa tietoa yrittäjyydestä, pääsee kasvattamaan verkostojaan sekä kehittämään liikeideaansa tuetussa ympäristössä. Yrittäjänä toimiminen ja yrityksen taloudesta huolehtiminen herättää usein nuoren kiinnostuksen myös oman talouden hallintaa kohtaan. Mistä raha tulee ja mihin kaikkeen sitä menee, voisiko osan rahasta säästää tai sijoittaa?
Kesäyrittäjä-ohjelman avulla luot oman kesätyöpaikan
Kesäyrittäjä on Talous ja nuoret TATin maksuton matalan kynnyksen kesäajan yrittäjyysohjelma, joka tukee nuoria kokeilemaan yrittäjyyttä. Kesäyrittäjä-ohjelma on suunnattu 17-29-vuotiaille ja mukaan haetaan omalla yritysidealla.
– Yritysidean ei tarvitse olla vielä hakuvaiheessa täydellinen. Tärkeintä on, että sinulla on alustava ajatus siitä, millaista yritystoimintaa ja miten lähtisit kesällä kokeilemaan, kertoo Kesäyrittäjä -ohjelman projektipäällikkö Sanna Ikäläinen TATilta.
Kesätyösetelin saamisen edellytyksenä on tietyn kestoinen työsuhde ja tuntimäärä. Kesätyösetelillä työllistyessä työpäiviä on oltava yleensä vähintään 10, ja niistä saatava palkka vaihtelee kaupungista riippuen noin 350–450 euron välillä. Mikäli työ kestää pidempään, on palkka myös suurempi tehtyjen työtuntien mukaisesti.
Kesätyösetelin käyttöasteesta ei ole olemassa valtakunnallisesti kerättyä dataa, mutta niiden tietojen perusteella, mitä kaupungit ja kunnat ovat julkaisseet, seteleistä käytetään vuosittain 30–50 prosenttia, Ikäläinen sanoo.
Ikäläisen mukaan kesäyrittäjäseteli toimii hieman eri lailla kuin kesätyöseteli
– Kesäyrittäjäseteliä ei jaeta kaikille, vaan sitä pitää yleensä hakea. Esimerkiksi TATin Kesäyrittäjä-ohjelmassa mukana oleville paikkakunnilla nuoren pitää ensin hakea mukaan ohjelmaan ja sen jälkeen suorittaa ohjelman yrittäjyyskurssi saadakseen setelin. Tänä vuonna TATin ohjelman kautta on jaossa vähintään 200 kesäyrittäjäseteliä, Ikäläinen kertoo.
Kaikki kunnat eivät kuitenkaan vielä tarjoa nuorille kesäyrittäjäseteliä. Talous ja nuoret TAT toivoo, että kesäyrittäjäsetelin tarjoaminen yleistyy jatkossa.
– Kesäyrittäjäsetelin suuruus voi hieman vaihdella eri alueilla, mutta yleensä setelin arvo on 300 euroa. Vaikka eri ohjelmat ja tahot tarjoavat tukea kesäyrittäjyyteen, on nuori kuitenkin aina itse loppu kädessä vastuussa yritystoimintansa pyörittämisestä.
– Kesäyrittäjäksi ryhtyvältä nuorelta täytyy löytyä innostusta ja motivaatiota uuden oppimiseen ja kykyä toimia itsenäisesti. Valmista yritysideaa ei tarvitse olla, Ikäläinen päättää.
Kesäyrittäjä pähkinänkuoressa:
- Tarjolla 17–29-vuotiaille nuorille Espoossa, Helsingissä, Iisalmella, Oulussa, Turussa ja Vantaalla
- Haku ohjelmaan on auki 10.2.–31.3.2021 ja tarvittaessa jatkohaku 1.4.–20.4.2021
- Ohjelma on käynnissä toukokuun alusta elokuun alkuun
- Nuori saa ohjelma tukea yrittäjyyteen, mutta vastaa itse liikeideasta ja toteutuksesta
- Ohjelma tarjoaa nuorelle yrittäjyyskurssin, yhteisiä tapahtumia sekä vahvan tukiverkoston koko kesän ajan
- https://www.kunkoululoppuu.fi/kesayrittaja-ohjelma/
