Suhdanne on nyt vähittäiskaupassa huipussaan, sanoo Kaupan liitto. Tulevaisuuden uhista suurin on yrityskato: varsinkin pienet erikoiskaupat uhkaavat hävitä.
Vähittäiskauppa on jo muutaman vuoden kasvanut parin prosentin vauhtia. Ensi vuonna kasvu hidastuu, muttei tyrehdy. Tukkukaupassa hintavaihteluista puhdistettu liikevaihdon kasvu sen sijaan hidastui jo viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta se on jopa hieman supistunut, kertoo Kaupan liiton barometri.
Sen mukaan finanssikriisiä edeltävät kasvuprosentit ovat jääneet vain haaveeksi niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin, eikä edes talouskasvun suhdannehuipussa 2016–2017 ylletty vanhoihin kasvulukuihin.
Tämä vuosi vaikuttaa vielä hyvältä, sillä vähittäiskaupan liikevaihdon määrä on alkuvuodesta jatkanut parin prosentin kasvuaan, eikä sen ennusteta merkittävästi hiipuvan loppuvuodestakaan. Parin seuraavan vuoden aikana kasvun ennakoidaan hidastuvan prosentin tuntumaan.
– Ostovoiman ja työllisyyden muutokset ovat tärkeitä signaaleja kuluttajille. Jos työttömyys lähtee kasvuun, myös kotitalouksien ns. varovaisuussäästäminen lisääntyy, mikä voi kiihdyttää luisua alaspäin, Kaupan liiton pääekonomistiJaana Kurjenojavaroittaa.
Käänteen merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä. Vaikka vähittäiskaupan liikevaihto onkin vielä kasvanut, työllisyys alkoi jo alkuvuodesta supistua. Kaupan mukaan kyse on alan rakennemuutoksesta, jossa kansainvälinen ja kotimainen kilpailu ajaa toimintojen tehostamiseen samalla, kun väestön vanheneminen ja kaupungistuminen muuttavat toimintaympäristöä.
– Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen, Kurjenoja kuvaa.
Tukkukaupassa suhdannehuippu ohitettiin jo viime vuonna, ja alkuvuonna kasvu on perustunut tukkuhintojen nousulle – liikevaihdon määrä on jo hieman supistunut.
Vaikka asuinrakentamisen kasvu on pysähtynyt, muu rakentaminen ja teollisuuden uudet tilaukset ovat vetäneet tukkukauppaa ja tukevat sitä myös ensi vuonna niin, ettei liikevaihdon määrä merkittävästi vähene.
– Jos kuitenkin talouskasvu, teollisuustuotanto ja vienti hidastuvat entisestään, kehitys painaa myös kotimaista tukkukauppaa, Kurjenoja huomauttaa.
Kaupan yritysten määrä pienenee, kotimainen erikoiskauppa tulilinjalla
Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.
Jo useamman vuoden ajan alalle on perustettu aikaisempaa vähemmän uusia yrityksiä. Kehitys näkyy nuorten, alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrässä varsinkin tukku- ja erikoiskaupassa.
– Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa. Ne ovatkin vahvistaneet merkittävästi varsinkin vähittäiskaupan kasvua viime vuosina, Kurjenoja kertoo.
Kehitys alkaa pikkuhiljaa näkyä koko kaupan yritysrakenteessa, työllisyydessä ja myös kaupunkikuvassa. Murroksen taustalla ovat suuret trendit: väestön vanheneminen, kaupungistuminen, kansainvälinen kilpailu ja digitalisaatio sekä hidas pitkän aikavälin talouskasvu.
Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista – pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa.
Ruotsissa on tehty hyvin samantapainen ennuste vähittäiskauppojen katoamisesta, mutta siellä erikoiskaupan tilanne nähdään vielä Suomeakin synkempänä. Niin meillä kuin naapurissakin yksi erikoiskauppaa eniten kuristavista tekijöistä on ulkomaisen digikaupan kasvu.
– Ei ihme, että Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensähän Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut, Kurjenoja toteaa.
