Suomalaiset panostavat jouluun selvästi enemmän kuin vuoden muihin juhlapyhiin. Kotitalouden joulubudjetti on keskimäärin vajaat 500 euroa. Kuitenkin noin kolmannes on huolissaan rahojen riittämisestä jouluna ja 15 prosenttia vinguttaa luottokorttinsa tappiin tai kattaa joulunviettoa lainalla.
Lahjat, ruoat, kukat, koristeet ja muut joulutarvikkeet nielaisevat kotitalouksien budjeteista satoja euroja. Jouluun käytettävä raha kuitenkin vaihtelee suuresti kotitalouden taloudellisen aseman mukaan, kertoo LähiTapiolan tuore Arjen katsaus -kysely.
Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoi laittavansa jouluun enintään 400 euroa, mikä tarkoittaisi runsasta kymmentä prosenttia keskimääräisestä palkasta. Verojen jälkeen käteen jäävästä palkasta osuus on vieläkin suurempi.
Vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi käyttävänsä jouluun yli tuhat euroa. Tällaiset joulubudjetit ovat yleisempiä suurituloisilla, yli 85000 euroa vuodessa ansaitsevilla kuin muissa tuloluokissa. Yli viidennes korkeimman tuloluokan vastaajista sanoi käyttävänsä jouluun yli tuhat euroa.
– Joulubudjetti on keskimäärin 460 euroa kotitaloutta kohti. Lapsiperheiden joululisä lapsettomiin verrattuna on noin 130 euroa eli lapsettomilla 420 euroa ja lapsiperheillä 550 euroa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Hänen mukaansa tuloerot voivat näkyä jouluna kärjistettyinä kulutuseroina, koska kotitalouden kulutus kasaantuu voimakkaasti joulukuulle ja ylellisyyskulutus purkaantuu pukinkonttien kautta.
– Joulumenot ovat sekalainen kokoelma välttämättömistä arkimenoista, tarpeellisista isommista hankinnoista, jouluperinteistä, lomailusta ja ylellisyydestä. Erinomaisesti toimeentulevilla joulubudjetti on keskimäärin nelinkertainen suhteessa kotitalouksiin, jotka arjessaan joutuvat jatkuvasti tinkimään.
Jouluna suositaan yhden kaupan ostotaktiikkaa
Suomalaiset hankkivat joululahjoja useasta paikasta. Kuitenkin supermarketti nousi kyselyssä yleisimmäksi lahjojen ostopaikaksi: jouluostokset on helppo keskittää sinne, mistä saa lahjojen lisäksi hankittua ruuat ja muut jouluun tarvittavat tavarat ja asiat.
Kuitenkin etenkin lapsiperheet suosivat lahjojen ostoa netistä. Verkkokauppa oli kyselyssä toiseksi yleisin lahjojen hankintapaikka. Lahjoja ostetaan myös erikoisliikkeistä, mutta hieman vähemmän kuin verkkokaupoista.
Monelle lahjat eivät ole joulun ydintä: vastaajista 19 prosenttia kertoi, että he eivät anna joululahjoja.
– Korut ja kirjat ovat joulun kestosuosikkeja, niissä joulu tuo vuoteen ikään kuin kolmannentoista myyntikuukauden. Digi, lelut ja kukat tuovat noin puoli kuukautta lisämyyntiä, Nummiaro sanoo.
– Materian sijasta voi miettiä myös taitolahjaa. Taloustaidot opitaan parhaiten läpipiiristä ja käytännön kautta pienestä pitäen. Esimerkiksi rahastoilla voi herätellä mielenkiintoa ja jakaa säästämisen perustaitoja.
Moni murehtii rahojen riittämistä
Luotonhallintapalveluyhtiö Intrumin teettämässä kyselyssä suomalaiskuluttajista 29 prosenttia kertoi olevansa huolissaan rahojen riittämisestä jouluostoksilla. 18 prosenttia puolestaan sanoi kuluttavansa joululahjoihin enemmän kuin heillä olisi varaa, ja 15 prosenttia sanoi joskus lainaavansa rahaa tai käyttävänsä luottokortin täyteen lahjojen ostamiseksi.
– Lomakaudella rahaa tulee helposti käytettyä normaalia enemmän. Joulun aikaan rahaa kuluu herkästi niin lahjoihin kuin juhlapöydän antimiin. Jos haluaa välttyä ikäviltä yllätyksiltä tammikuussa, kannattaa päättää budjetti etukäteen ja pyrkiä pitäytymään suunnitelmassa. Veronpalautusten siirtyminen aikaisemmaksi saattaa myös vähentää käytettävissä olevia tuloja joulun aikaan aiempaan verrattuna, Intrumin myyntijohtajaJuha Iskalatoteaa.
Toisaalta suomalaiset eivät ole huolineen yksin, vaan rahojen riittävyys jouluna huolettaa kautta Euroopan ja EU-maissa keskiarvo on 26 prosenttia. 23 prosenttia eurooppalaisista sanoo käyttävänsä rahaa joululahjoihin enemmän kuin varaa olisi. Joka kolmannelle tammikuu on taloudellisesti vuoden hankalin kuukausi.
Tietoa tutkimuksistaLähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 120 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin joulukuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Intrumin European Consumer Payment Report -katsaukseen kerättiin tietoja jokapäiväisestä elämästä, kulutustottumuksista ja kyvystä hallita kotitaloutta kuukausitasolla. Vastauksia kertyi 24,004 kuluttajalta 24 Euroopan maasta. Marraskuussa julkaistu vuoden 2019 raportti Euroopan tuloksista on julkaistu täällä ja raportin Suomen tulokset löytyvät täältä.
