Suomessa kerättiin viime vuonna joukkorahoituksella 51 miljoonaa euroa osakepohjaista riskipääomaa kasvuyhtiöille. Vuodesta 2012 joukkorahoitusta keränneistä yhtiöistä suurin osa teki viime vuonna tappiota.
Joukkorahoituksen kautta piensijoittajakin pääsee kiinni listaamattomiin kasvuyhtiöihin. Vielä vuosikymmenen alussa sellainen oli mahdollista vain ammattimaisille pääomasijoittajille.
Repo Median Joukkorahoitusraportti 2012–2018 kokoaa tiedot seitsemän joukkorahoitusalustan kaikkiaan 213 annista. Niillä on kerätty kumulatiivisesti 179 miljoonaa euroa.
Viime vuonna kolmen suurimman eli Invesdorin, Springvestin ja Privanet Aroundin markkinaosuus oli yhteensä 86 prosenttia. Neljänneksi nousi Innovestor kahdeksan prosentin osuudellaan. Onnistuneita osakeanteja järjestettiin 44. Repo Media laskee, että yksittäisen sijoituksen mediaanikoko oli 2 809 euroa.
Springvestillä keskimääräisen sijoituksen koko oli noin 11 400 euroa. Toimitusjohtaja Terhi Vapolan mukaan minimisijoitus voi olla jopa alle tuhat euroa.
Riskinä sijoituksen menettäminen
Springvestin suositus listaamattomien yhtiöiden osuudeksi sijoitussalkusta on enintään viidennes sijoitusvarallisuudesta, josta on vähennetty omassa asuinkäytössä olevan asunnon arvo. Vapolan mukaan listaamattomat yhtiöt ovat vain lisämauste hyvin hajautetussa salkussa, ja kasvuyhtiöissäkin pitää hajauttaa.
– Emme suosittele sijoitusta vain yhteen kasvuyhtiöön. Pörssissäkin harva sijoittaa vain yhteen pörssiyhtiöön. Meillä hajautuksen merkitys korostuu, koska yhtiöt ovat aikaisemmassa vaiheessa ja heiveröisempiä.
Vuodesta 2012 toiminut yhtiö on järjestänyt 45 rahoituskierrosta noin 30 yhtiölle. Niistä kolmen kohdalla on jo toteutunut exit, kolme on mennyt konkurssiin. Sijoittajan riskinä ei siis ole vain sijoituksen arvon muuttuminen, vaan pääoman voi menettää kokonaan.
– On hyvä tiedostaa realistisesti, että niin voi käydä, Vapola sanoo.
Kolmea exitiä ja kolmea konkurssia hän pitää alalle tyypillisenä suhteena. Sijoitushorisontti kasvuyhtiöiden kohdalla on aina pitkä, puhutaan 3–8 vuodesta. Harvalle yhtiölle riittää vain yksi rahoituskierros.
– Usein yhtiö on ottanut siemenrahoituksen jo ennen meitä enkelisijoittajilta tai ammattimaisilta sijoittajilta. Me tulemme A-kierrokseen mukaan, ja tyypillisesti on vielä B- ja C-kierrokset, Vapola kertoo.
Uusi rahoituskierros dilutoi aiemmilla kierroksilla sijoittaneiden omistusosuutta, koska osakeannissa syntyy lisää osakkeita.
– Yleensä osakekohtainen hinta on noussut, koska yhtiö on mennyt eteenpäin. Osakkeen arvo on kasvanut, mutta omistusosuus suhteessa kokonaisuuteen pienenee.
Sijoitushorisontti on kasvuyhtiöissä pitkä senkin takia, että listaamattomien yhtiöiden osakkeille toimivat jälkimarkkinat ovat vielä lapsenkengissään, ja usein osakassopimus rajoittaa osakkeiden myyntiä.
Viiden vuoden jälkeen suurin osa tappiolla
Repo Median raportissa tarkasteltujen 213 joukkorahoitusta saaneen yrityksen keskimääräinen liikevaihto ennen osakeantia oli 1,4 miljoonaa euroa. Kerätty rahoitus oli keskimäärin 1,2 miljoonaa.
Raportissa on tarkasteltu erikseen yhtiöitä, jotka keräsivät joukkorahoitusta onnistuneesti vuosina 2012 ja 2013. Hiljattain rahaa saaneista johtopäätösten tekeminen voi olla liian aikaista, mutta suurin osa koko tutkimusaineiston 213 yhtiöistä on tappiolla.
Vuonna 2012 joukkorahoitusta keränneistä viidestä yhtiöstä ja seuraavan vuoden 18 yhtiöstä kolme on lopettanut toimintansa. Tappiollisia on 15 ja voitollisia viisi. Osinkoja jakoi vain yksi yhtiö; Springvestin kautta rahoituskierroksensa järjestänyt Lekane.
