Suomessa kerättiin viime vuonna joukkorahoituksella 51 miljoonaa euroa osakepohjaista riskipääomaa kasvuyhtiöille. Vuodesta 2012 joukkorahoitusta keränneistä yhtiöistä suurin osa teki viime vuonna tappiota.
Joukkorahoituksen kautta piensijoittajakin pääsee kiinni listaamattomiin kasvuyhtiöihin. Vielä vuosikymmenen alussa sellainen oli mahdollista vain ammattimaisille pääomasijoittajille.
Repo Median Joukkorahoitusraportti 2012-2018 kokoaa tiedot seitsemän joukkorahoitusalustan kaikkiaan 213 annista. Niillä on kerätty kumulatiivisesti 179 miljoonaa euroa.
Viime vuonna kolmen suurimman eli Invesdorin, Springvestin ja Privanet Aroundin markkinaosuus oli yhteensä 86 prosenttia. Neljänneksi nousi Innovestor kahdeksan prosentin osuudellaan. Onnistuneita osakeanteja järjestettiin 44. Repo Media laskee, että yksittäisen sijoituksen mediaanikoko oli 2809 euroa.
Springvestillä keskimääräisen sijoituksen koko oli noin 11 400 euroa. Toimitusjohtaja Terhi Vapolan mukaan minimisijoitus voi olla jopa alle tuhat euroa.
Riskinä sijoituksen menettäminen
Springvestin suositus listaamattomien yhtiöiden osuudeksi sijoitussalkusta on enintään viidennes sijoitusvarallisuudesta, josta on vähennetty omassa asuinkäytössä olevan asunnon arvo. Vapolan mukaan listaamattomat yhtiöt ovat vain lisämauste hyvin hajautetussa salkussa, ja kasvuyhtiöissäkin pitää hajauttaa.
– Emme suosittele sijoitusta vain yhteen kasvuyhtiöön. Pörssissäkin harva sijoittaa vain yhteen pörssiyhtiöön. Meillä hajautuksen merkitys korostuu, koska yhtiöt ovat aikaisemmassa vaiheessa ja heiveröisempiä.
Vuodesta 2012 toiminut yhtiö on järjestänyt 45 rahoituskierrosta noin 30 yhtiölle. Niistä kolmen kohdalla on jo toteutunut exit, kolme on mennyt konkurssiin. Sijoittajan riskinä ei siis ole vain sijoituksen arvon muuttuminen, vaan pääoman voi menettää kokonaan.
– On hyvä tiedostaa realistisesti, että niin voi käydä, Vapola sanoo.
Kolmea exitiä ja kolmea konkurssia hän pitää alalle tyypillisenä suhteena. Sijoitushorisontti kasvuyhtiöiden kohdalla on aina pitkä, puhutaan 3-8 vuodesta. Harvalle yhtiölle riittää vain yksi rahoituskierros.
– Usein yhtiö on ottanut siemenrahoituksen jo ennen meitä enkelisijoittajilta tai ammattimaisilta sijoittajilta. Me tulemme A-kierrokseen mukaan, ja tyypillisesti on vielä B- ja C-kierrokset, Vapola kertoo.
Uusi rahoituskierros dilutoi aiemmilla kierroksilla sijoittaneiden omistusosuutta, koska osakeannissa syntyy lisää osakkeita.
– Yleensä osakekohtainen hinta on noussut, koska yhtiö on mennyt eteenpäin. Osakkeen arvo on kasvanut, mutta omistusosuus suhteessa kokonaisuuteen pienenee.
Sijoitushorisontti on kasvuyhtiöissä pitkä senkin takia, että listaamattomien yhtiöiden osakkeille toimivat jälkimarkkinat ovat vielä lapsenkengissään, ja usein osakassopimus rajoittaa osakkeiden myyntiä.
Kasvuyhtiöilläkin eri vaiheita
Kasvuyhtiöistä kiinnostunut voi hakea hajautusta myös sijoittamalla eri vaiheissa oleviin yhtiöihin, mikä tuo ajallista hajautusta. Siemenrahoitusta hakevan alkuvaiheen yhtiön matka listautumiseen tai myyntiin saman toimialan suuremmalle yhtiölle voi olla pitkä. Parin joukkorahoituskierroksen siivittämänä kasvanut yhtiö taas voi olla jo markkinajohtaja kotimaassaan.
Vapolan mukaan kaikki Springvestin kautta rahoitetut yhtiöt tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Toisella rahoituskierroksellaan Springvestin kautta juuri viisi miljoonaa euroa kerännyt NewIcon on hänestä hyvä esimerkki.
– Heidän ensimmäinen kierroksensa oli keväällä 2017. Viime vuonna he saivat kiinalaiselta pääomasijoittajalta sijoituksen, jonka turvin on perustettu yhteistyöyritys Kiinan markkinoita varten.
NewIcon automatisoi sairaala-apteekkeja ja tekee älyrobotiikkaa niiden logistiikkaan ja varastointiin. Suomessa jo 200 laitteistoa toimittanut yhtiö on markkinajohtaja. Viime vuoden seitsemän miljoonan euron liikevaihdon odotetaan kasvavan tänä vuonna kymmeneen miljoonaan.
– Sijoittajan on tärkeää ymmärtää, että kymmenen miljoonan liikevaihto on pörssiyhtiöön verrattuna vielä pieni, eli yhtiö on vasta kasvun alussa. Markkinakysyntä NewIconin tuotteille on kuitenkin valtava, ja se on juuri tällä hetkellä. Kiinassa rakennetaan satoja uusia sairaaloita, ja niihin haetaan maailmanluokan ratkaisuja. Kyse on siitä, ottaako markkinat haltuun suomalainen yhtiö vai joku muu.
Vapolan mukaan NewIconin kaltaisille yrityksille kasvu olisi mahdollista tulorahoituksellakin, mutta se olisi hitaampaa.
– Joukkorahoituksen ansiosta pystytään painamaan kaasua silloin, kun markkinaikkuna on auki. Teknologisen osaamisen hyödyntäminen on aina aikasidottua, hän sanoo.
Joukkorahoituksen järjestäjä hyötyy onnistumisesta
Springvest saa tulonsa merkintäpalkkioista, joita sijoittajat maksavat 3-4 prosenttia sen mukaan, missä vaiheessa kierrosta mukaan lähtevät. Lisäksi se saa kohdeyhtiöltä osakeoptioita.
– Meidän palkkiot on sidottu siihen, minkä kokoinen kierros on, ja isolta osin siihen, että exit tapahtuu.
Vapolan mukaan Springvest valitsee vuosittain satojen tarjokkaiden joukosta 6-8 yhtiötä, joille jokaiselle järjestetään oma rahoituskierros. Niin olleen sijoittajatkin pääsevät poimimaan yhtiöitä yksi kerrallaan.
– Pääomasijoittaja kerää ensin rahaston, ja tekee sitten sijoituspäätökset. Me tarjoamme sijoittajille isomman vapausasteen.
Kohdeyhtiöiden näkökulmasta joukkorahoitusalustojen ero pääomasijoitusyhtiöihin on, että rahoituskierroksen koko riippuu siitä, kuinka innokkaasti sijoittajat lähtevät mukaan. Annin haarukka voi olla esimerkiksi yhdestä viiteen miljoonaan euroa.
Joukkorahoituslain mukaan yritys saa kerätä rahoitusta järjestävän tahon kautta kahdeksan miljoonaa euroa 12 kuukauden aikana ilman, että sen täytyy julkaista Finanssivalvonnan tarkastamaa antiesitettä. Viime vuoden loppuun raja oli viisi miljoonaa.
Viiden vuoden jälkeen suurin osa tappiolla
Repo Median raportissa tarkasteltujen 213 joukkorahoitusta saaneen yrityksen keskimääräinen liikevaihto ennen osakeantia oli 1,4 miljoonaa euroa. Kerätty rahoitus oli keskimäärin 1,2 miljoonaa.
Raportissa on tarkasteltu erikseen yhtiöitä, jotka keräsivät joukkorahoitusta onnistuneesti vuosina 2012 ja 2013. Hiljattain rahaa saaneista johtopäätösten tekeminen voi olla liian aikaista, mutta suurin osa koko tutkimusaineiston 213 yhtiöistä on tappiolla.
Vuonna 2012 joukkorahoitusta keränneistä viidestä yhtiöstä ja seuraavan vuoden 18 yhtiöstä kolme on lopettanut toimintansa. Tappiollisia on 15 ja voitollisia viisi. Osinkoja jakoi vain yksi yhtiö; Springvestin kautta rahoituskierroksensa järjestänyt Lekane.
