Vain harvat suomalaiset olisivat tyytyväisiä alle satasen palkankorotukseen, selviää LähiTapiolan kyselystä.
Alle sadan euron palkankorotus lämmittää vain harvan suomalaisen mieltä, vaikka korotuksessa puhuttaisiin käteen jäävästä kuukausikorotuksesta. Iso osa kansalaisista pitää vasta useamman sadan euron korotusta tuntuvana.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn vastaajista yli 43 prosenttia katsoi tuntuvaksi 101-300 euron nettopalkankorotuksen. Joka viidennen mielestä nettopalkankorotus olisi tuntuva, jos korotus osuisi 201-300 euron välimaastoon.
Työnantajan näkökulmasta kuukausikorotus tarkoittaisi selvästi suurempaa summaa: toivottu nettopalkankorotus voisi helposti tarkoittaa yli 500 euron lisämaksua työnantajan palkkamenoihin.
– Palkkatoiveissa on monta liikkuvaa osaa. Pienemmillä tuloilla vähäisempikin lisäeuro on tuntuva parannus. Prosenttikorotusta mietittäessä inflaatio halutaan ylittää, jotta ostovoima kasvaa. Palkan ollessa korvausta vapaa-ajan menetyksestä myös työaika merkitsee. Alkaneella työmarkkinakierroksella väännetäänkin kilpailukykysopimuksen lisätuntien kohtalosta. Ja vielä tärkeämpää on, mitä työajalla saadaan aikaan eli tuottavuuskehitys vaikuttaa palkkatoiveisiin, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistiHannu Nummiarosanoo.
– Yleisin vastaus tuntuvaksi palkankorotukseksi toisi noin kymmenen prosentin lisäansiot 2 500 euron kuukausittaisille nettotuloille. Tämä vastaisi nelinkertaista korotusta palkansaajien ansiotasoindeksin viimeisimpään kasvuvauhtiin verrattuna, joten vastauksissa tuntuu olevan runsaasti toivotaan, toivotaan -aineksia.
Korotus säästöön, ei kulutukseen
Suomalaiset ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että tuntuva palkankorotus pistetään sukanvarteen. Peräti 45 prosenttia vastanneista laittaisi korotuksen säästöön tilille. Joka kolmas harkitsisi sijoittamista osakkeisiin, rahastoon tai muuhun vastaavaan.
Sen sijaan koko palkankorotuksen kuluttaminen on valtaosalle vierasta. Vain alle yksi kymmenestä voisi harkita uuden auton ostoa tai suunnitella uuden asunnon hankintaa. Myös aiempaa kalliimpaan ruokaan satsaaminen voisi tulla kyseeseen kahdeksalla prosentilla vastaajista.
Palkankorotus ja tulonmenetys koetaan eri lailla
Nummiaro muistuttaa, että ihmiset kokevat tulojen lisäykset ja menetykset epäsymmetrisesti. Kun tuoreessa kyselyssä vain joka kymmenes vastaajista koki korkeintaan sadan euron korotuksen riittäväksi, vuosi sitten samassa kyselyssä peräti 31 prosenttia kertoi, että kuukausitulojen lasku sadalla eurolla tai vielä pienemmällä summalla olisi heille ongelmallinen.
– Oman talouden budjetoinnissa eli tulojen ja menojen tasapainottamisessa eurot ratkaisevat. Saavutetusta palkkatasosta on vaikea tinkiä. Palkat ovat tunnetusti hyvin jäykät liikkumaan alaspäin, vaikka notkeutta toivotaan ylöspäin, kun talous- ja tuottavuuskehitys luovat palkanmaksuvaraa. Toisaalta monen arkitalous tuntuu olevan viritetty sen verran tiukille, että pienetkin tulojen pudotukset tuottavat vaikeuksia. Saman tyyppistä epäsymmetriaa on havaittu myös suhtautumisessa sijoitusvoittoihin ja –tappioihin, Nummiaro sanoo.
Oma toimeentulo vaikuttaa selvästi ihmisten käsitykseen tuntuvasta palkankorotuksesta. Niukasti toimeentulevista, alle 20000 euroa vuodessa ansaitsevista peräti 65 prosenttia olisi tyytyväinen enintään 300 euron palkankorotukseen. Suurituloisista, yli 85000 euroa vuodessa ansaitsevista tätä mieltä oli noin joka kolmas.
-Työmarkkinat ovat monella tapaa murroksessa. Digitalisaatio ja automaatio murtavat vanhoja toimintatapoja ja luovat uusia palveluja sekä työn muotoja. Lisääntyessään keikkatyö ja yrittäjyys voivat tehdä yhä useamman oman talouden tulovirrat nykyistä epäsäännöllisimmiksi, jolloin ansioiden perusteella mitoitetut puskurit luovat sillan yli pienempien ansiotulojen jakson, Nummiaro kommentoi.
-Teknologinen kehitys johtaa myös tavattoman suuriin tuottavuuseroihin erilaista osaamista vaativissa tehtävissä, mikä vetää palkkoja eri suuntiin. Työura on sen verran pitkä, että kehitys ehtii muuttamaan monien ammatteja, joten omaa osaamista ja siten työmarkkina-arvoaan kannattaa vaalia.
Vaikka kyselyssä tiedusteltiin kantaa käteen jäävästä palkasta, monelle ei riitä edes 300 euron korotus kuukaudessa. Peräti 11 prosenttia vastanneista haluaisi 400-500 euroa lisää palkkaa. Yhdeksän prosenttia vastanneista olisi tyytyväinen vasta 500-1 000 euron korotukseen.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
