Joka toisen asunnon arvo on Suomessa laskussa, selviää Hypon tuoreesta markkinakatsauksesta. Kuhina käy kuitenkin kaupungeissa ja asuntolainaa on otettu vilkkaimmin kahdeksaan vuoteen.
Ilme Suomen asuntomarkkinoilla muuttui kesän jälkeen, sillä suurimmat uhat talouden hyytymisestä laantuivat ja keskuspankit ottivat odotettua jämäkämmän linjan talouden turvaajina.
Asuntomarkkinoita ohjaavat korot pysyvät pohjilla vielä pitkään, eivätkä euribor-korot Hypon mukaan uhkaa suomalaisia asuntovelallisia. Asuntokauppa käy vilkkaasti ja asuntolainoja nostetaankin Suomessa nyt eniten kahdeksaan vuoteen, joskin finanssikriisiä edeltänyt taso on yhä kaukana.
Hypon asuntoindeksi pääkaupunkiseudulle pysyi syksyllä 124 pisteessä, ja pääkaupunkiseudun sisällä Helsingin hinnat hiipivät ylöspäin, kun taas Espoo ja Vantaa ovat pitäneet rakentamisella hinnat ja vuokrat kurissa.
Sen sijaan vahvasti pitkin vuotta kehittyneillä Turun markkinoilla hinnat nousevat Helsinkiäkin nopeammin ja myös Tampere etenee vahvasti. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehdään itse paljon, mutta samalla odotetaan, mitä tapahtuu nopeille ratayhteyksille, joiden toteutus näyttää siirtyvän pitkälle tulevaisuuteen.
”Kaupunkien veto tukee ensi vuoden ennustettamme. Pääkaupunkiseudun hinnat nousevat 1,5 prosenttia ja se pitää koko maan hintamuutoksen nollassa. Edelleen muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella hinnat ovat laajasti laskussa ja joka toisen asunnon arvo laskee Suomessa”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.
Suurimmassa osassa maata hinnat laskevat edelleen, mutta tänä vuonna plussalle pinnistää kasvukolmion lisäksi muitakin maakuntia keskuskaupunkiensa ansiosta.
”Seinäjoen vedolla Etelä-Pohjanmaa ja Kotkan ytimen ansiosta kenties koko Kymenlaakso näkevät hintojen keskimääräistä nousua. On kuitenkin todettava, että maakuntien sisällä erot jatkavat repeämistään. Keskisuurista kaupungeista suurin sukellus on tapahtunut Riihimäellä ja Kokkolassa – hinnat ovat laskeneet tammi-syyskuussa yli kuusi prosenttia edellisvuodesta.”
Tyhjiä asuntoja Helsingin ydinkeskustassa
Maailman metropoleista, Lontoosta, New Yorkista ja Pariisista, tuttu tyhjillään tai vajaakäytöllä pidettävien arvoasuntojen dilemma on rantautunut myös Helsinkiin. Osa asunnoista on aina tyhjillään remonttien, asunnonvaihtojen tai valmistumisten vuoksi, mutta vanhat syyt eivät riitä selittämään nykytilannetta.
Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan Kluuvissa jo 40 prosenttia asunnoista on vaille vakinaista asujaa ja Kaartinkaupungissa lähes joka kolmas. Vastaavat luvut olivat vielä vuonna 2011 alle 20 prosenttia, joten muutos on ollut raju ja nopea.
”Osa on varakkaiden ihmisten kolmosasuntoja ja he pitävät niitä rahojensa parkkipaikkoina. Raharikkailla kuolinpesillä ja säätiöillä ei puolestaan ole paljoa paineita nollakorkojen aikana ottaa asuntoja täysimittaiseen käyttöön tai myyntiin. Kolmas syy, mutta näitä vähäisempi, on lyhytaikainen vuokraustoiminta”, Brotherus pohtii.
Hypo muistuttaa, ettei uusi kehitys ole pelkästään kiinnostava kuriositeetti, vaan vaikutukset ulottuvat yllättävän laajalle, eivätkä seuraukset ole pelkästään toivottuja.
”Tilanne on ensinnäkin kiusallista kunnalle: tyhjät arvoasunnot tavallisesti houkuttelevat hyvätuloisia asukkaita, jotka maksavat veroja kaupungille. Jos asukas on rekisteröitynyt muualle, jää kunta nuolemaan näppejään kiinteistöveroa lukuun ottamatta. Toisekseen tyhjät asunnot ovat ongelma lähiympäristölle: ilman asukkaita olevat asunnot tarkoittavat, että lähialueen kaupoilta ja kahviloilta katoaa asiakkaita, jolloin palvelut heikkenevät kaikille.”
Samoin alueen palveluyritykset sekä muut yritykset kärsivät, koska työpaikkaa lähellä sijaitsevia asuntoja on vähemmän tarjolla työntekijöille tehden sijainnista vähemmän saavutettavan.
”Lopuksi tyhjät asunnot ovat iso pulma tietenkin muille kuntalaisille: vapaita asuntoja parhailta paikoilta jää vähemmän muille, kun kantakaupunkiin ei tahdota enää juuri rakentaa lisää asuntoja johtaen asuntojen hintojen nousuun. Moni joutuukin muuttamaan yhä kauemmas keskustasta.”
Brotherus esittää ratkaisukeinoksi korotettua kiinteistöveroa pysyvämmin tyhjille asunnoille, jolla patistetaan asunnon omistajaa tuomaan asunto markkinoille täysimittaiseen käyttöön.
”Kannustin toimii samaan tapaan kuin rakentamattoman maan korotettu kiinteistövero, jolla pyritään kannustamaan tontin omistaja rakentamaan alue valmiiksi. Tyhjillään olevan asunnon maltillisella korotetulla verolla voitaisiin lyödä kolme kärpästä yhdellä iskulla: kaupungin talouteen tuloja tehokkaasti, asuntomarkkinoille virettä sekä kiertoa ja tiiviin kaupungin positiivinen voima koko kansantaloudelle”, Brotherus muistuttaa.
Lue koko Hypon asuntomarkkinakatsaus täältä
