Moni suomalainen kiinnostuu taloudellisesta varautumisesta vasta, kun läheinen kuolee tai sairastuu vakavasti. Heistäkin vain osa todella tekee asialle jotain, kertoo OP.
Läheisen kuolema tai vakava sairastuminen lisää huomattavasti kiinnostusta taloudelliseen vaurastumiseen, selviää OP:n kyselytutkimuksesta. Etukäteen kuolemaan liittyviä asioita ei haluta miettiä.
− Melkein puolet vastaajista kertoi, että kiinnostus hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen sekä testamentin laatimiseen on lisääntynyt läheisen kuoleman tai sairastumisen jälkeen, sanoo OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen.
− Osa saa kimmokkeen ja varautuu omalla kohdallaan, kun kohtaa ikäviä asioita lähipiirissä, mutta isolla osalla ihmisistä asiat jäävät selvitysasteelle. Se on ymmärrettävää, mutta harmillista.
Kun työikäinen kuolee, hänen perheelleen aiheutuva tulonmenetys on keskimäärin 450 000 euroa, arvioi vakuutusyhtiö Kalevan asiakasjohtaja Hannu Stark Suomen Ekonomeille. Summassa on otettu huomioon ansionmenetykset, perhe-eläkkeet ja pienentyneet menot. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa kuoli 7 400 työikäistä, Tilastokeskus kertoo.
− On varmasti totta, että yhteiskunta huolehtii siitä, että saa katon päänsä päälle eikä tarvitse olla nälässä. Mutta kyllä pitää elintasosta luopua rankalla kädellä, jos perheen tulot putoavat äkisti puoleen eikä mitään turvaa ole, Stark kommentoi.
Kuolema näyttää olevan aihe, josta ei haluta puhua. Sari Heinosen mukaan tämä on yksi olennainen syy siihen, että asiaan varaudutaan niin huonosti. Kierre myös ruokkii itseään.
OP:n tutkimuksessa kävi myös ilmi, että naiset ovat miehiä kiinnostuneempia varautumisesta tulevaisuuteen.
− Esimerkiksi vakavan sairastumisen tai kuoleman lähipiirissä kohdanneista naisista 60 prosenttia vastasi, että kiinnostus hoitotahdon tekemistä kohtaan on lisääntynyt, kun vastaava luku miehillä oli vain 31 prosenttia. Tämä viittaa siihen, että naiset ottavat usein isompaa roolia vakavasti sairaiden läheisten hoitamisessa, Heinonen sanoo.
OP Ryhmä toteutti kyselytutkimuksensa toukokuussa. Siihen vastasi noin 2500 18–79-vuotiasta suomalaista.
