–Nyt ei pidä hätiköidyillä ratkaisuilla vaikeuttaa suomalaisten kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta. Olemme vasta toipumassa koronapandemian synnyttämästä talouskriisistä,toteaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Veli-Matti Mattila yhdistyksenverkkokirjoituksessa.
Suomen Pankki esitti toukokuun alussa huolensa kotitalouksien lisääntyneestä velkaantumisesta. Finanssiala ry on samaa mieltä keskuspankin kanssa, että ylivelkaantumista on ehkäistävä, mutta korostaa, että hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen. Muun muassa positiivinen luottotietorekisteri on tähän tarkoitukseen erittäin hyödyllinen väline.
Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen.
Nämä kysyntää lisäävät tekijät ovat ainakin osin väliaikaisia.
– Pandemian aikana syntyi asuntomarkkinoille uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja Veli-Matti Mattila.
Vastineeksi kotitalouksien velkaantumiseen, Suomen Pankki vaatii muun muassa valmisteilla pitkään jo olleen tuloihin sidotun velkakaton pikaista käyttöönottoa.
– Suhtaudumme kriittisesti toimenpiteisiin, jotka monimutkaistavat lainanmyöntöä ja vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta tilanteessa, jossa talous on toipumassa pandemiasta. Jos velkakatto otetaan käyttöön, ajankohta tulee sitoa positiivisen luottotietorekisterin valmistumiseen. Ilman rekisteriä velkakatto on torso, Mattila sanoo.
Avuksi positiivinen luottorekisteri
Finanssiala on kiirehtinyt positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa, sillä se auttaa estämään kotitalouksien velkaantumista. Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut, ja on epävarmaa, missä määrin kotitaloudet tiedostavat näihin lainoihin liittyvät riskit. FA kannattaakin myös taloyhtiölainojen enimmäismäärien rajoittamista.
FA vetosi viime syksynä yhdessä palkansaajajärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa maan hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi.
Mattila korostaa, että velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien sijoituksia ja säästöjä. Kaikista asuntolainaa omaavista 68 prosentilla on jotain säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Osuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Tämä ilmenee Finanssiala ry:n tilaamasta tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta, johon on alkuvuodesta 2021 haastateltu noin 2 500 suomalaista.
Euromäärältään suurimpia asuntolainoja viimeisen kahden vuoden aikana ovat ottaneet parhaiten toimeentulevat, joilla on myös parhaat mahdollisuudet suoriutua lainansa hoidosta hyvin. Jo pääkaupunkiseudun korkeammasta asuntojen hintatasostakin johtuen pääkaupunkiseudulla asuvien viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat muualla Suomessa asuvien lainoja suurempia.
IROResearch Oy tekemä tutkimus julkistetaan kokonaisuudessaan kesäkuussa 2021.
PTT:n ja Vaasan yliopiston selvitys: Positiivinen luottorekisteri auttaisi kuluttajia, luotonantajia ja koko lainamarkkinaa
Positiivinen luottotietorekisteri vähentäisi tuoreen selvityksen mukaan ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi se auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa.
Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston selvitys valmistui tausta-aineistoksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevalle hankkeelle, joka on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä.
Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia kuluttajiin, luotonantajiin ja koko talouden toimintaan. Rekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista, kuten marginaaleista. Näin se auttaisi kattavan kuvan muodostamista kotitalouksien velkaantumisesta.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä
