Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja ehdotetaan lyhennettäväksi niin, että merkintä poistuisi jo kuukauden kuluttua merkinnän perusteena olleen maksun suorittamisesta. Oikeusministeriössä valmistunut ehdotus asiasta on nyt lausunnolla. Finanssiala ry kuitenkin toppuuttelee muutosta, sillä se voi pahimmillaan estää sellaistenkin kuluttajien lainansaantia, joilla ei ole aiempia maksuhäiriömerkintöjä.
Oikeusministeriön ehdotuksen tavoitteena on parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Voimassa olevan lain mukaan maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä tyypillisesti kolme vuotta, ja uusi merkintä voi pidentää merkinnän säilytysaikaa.
Ehdotuksen mukaan maksuaikojen lyhentäminen koskisi sekä yleisimpiä henkilöluottotietoja että yritysluottotietoja. Lisäksi uusi maksuhäiriömerkintä ei jatkossa pidentäisi maksuhäiriömerkinnän kestoa, vaan jokaisen maksuhäiriömerkinnän säilytysaika olisi itsenäinen.
Ehdotuksen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä.
– Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että henkilöt, jotka ovat suorittaneet maksuhäiriömerkinnän perusteena olleet maksut asianmukaisesti, tulee poistaa rekisteristä kuukauden kuluttua maksun suorittamisesta, Oikeusministeriöstä kerrotaan.
Oikeusministeriössä on vireillä myös erillinen lainsäädäntöhanke, jonka yhteydessä luottotietolakiin tehdään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset. Jatkovalmisteluvaiheessa hankkeet on tarkoitus yhdistää.
Haitat mahdollisia hyötyjä suuremmat
Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila ei näe suunnitellussa muutoksessa myönteistä. Hän arvelee, että muutos toisi saavutettavaan hyötyyn nähden suuremmat haitat kuluttajille ja vaikeuttaisi luotonantoa, kun tärkeä luottokelpoisuuden arvioinnin työkalu heikkenee ilman, että saadaan tilalle mitään kompensoivaa vaihtoehtoa.
– Hallituksen esitystä maksuhäiriömerkinnän lyhentämiseksi ei pidetä kovin viisaana ratkaisuna ylipäänsä, mutta erityisen ongelmallinen se on, mikäli se nyt toteutetaan ennen kuin positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön vuoden 2024 aikana, Laitila sanoo haastattelussa.
– Poliittinen paine merkinnän lyhentämiseksi on selvä asia, koska eduskunta on edellyttänyt hallitusta tuomaan eduskuntaan vielä kuluvana keväänä maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentämistä koskevan esityksen. Meidän mielestämme ei ole kuitenkaan viisasta irrottaa näitä kahta asiaa toisistaan.
Seurauksena velkaongelman paheneminen?
Laitilan mukaan vanhakin maksuhäiriömerkintä lisää uusien merkintöjen todennäköisyyttä ja tämä voi näkyä pankkien ja muiden luotonantajien kasvaneina luottotappiona ja tätä kautta lisääntyvinä kuluina.
Suomen Asiakastiedon asiakasrekisteristä selviää, että aiemmat maksuhäiriömerkinnät korreloivat myös tulevien maksuhäiriömerkintöjen kanssa hyvin, mikä lisää luotonantajien riskiä. Koko väestön tasolla maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on hieman alle prosentin luokkaa Suomessa, mutta Asiakastiedon tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan kuluttajan alle vuoden ikäinen maksuhäiriömerkintä ennakoi kuutta merkintää seuraavien 12 kuukauden kuluessa peräti 72 prosentin todennäköisyydellä.
– Nähdään myös, että kuluttajien maksuvaikeudet saattavat muutoksen kautta pitkittyä, mikäli turvaudutaan siihen, että lainataan rahaa sukulaisilta tai vaikkapa ystäviltä maksuhäiriömerkinnän aiheuttaneen saatavan maksamiseksi. Tämän kautta sosiaalisten ongelmien syntyminen on mahdollista.
Se, miten todennäköistä on, että ratkaisuun maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämiseksi päästään, on Laitilan mielestä epävarmaa.
– Eduskunta on edellyttänyt, että asia tuotaisiin käsiteltäväksi jo tällä kaudella, mutta on hyvin epävarmaa, että pystytäänkö kuitenkaan asia käsittelemään jo kevät istuntokauden aikana. Todennäköistä on, että asian käsittely venyy kesän jälkeiseen aikaan, Laitila sanoo.
Ylivelkaantuminen lainsäädännön avulla aisoihin
Oikeusministeriö asetti viime keväänä työryhmät valmistelemaan positiivista luottotietorekisteriä ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä. Uudistukset ovat osa hallituksen toimia ylivelkaantumisen torjumiseksi.
Valmistelussa on selvitetty myös, voitaisiinko rekisteri ottaa käyttöön vaiheittain niin, että ainakin kuluttajaluottojen osalta rekisteri voitaisiin ottaa käyttöön kevään 2023 aikana. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisen on ollut tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti.
Positiivinen luottotietorekisteri on useissa selvityksissä katsottu tärkeäksi ylivelkaantumista ehkäiseväksi keinoksi. Rekisterin avulla luotonantajat voivat arvioida henkilön maksukykyä helpommin ja luotettavammin. Näin myöskään maksuhäiriötietoja ei olisi tarpeen säilyttää yhtä pitkään kuin nykyään.
Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen ovat osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman useita ylivelkaantumisen torjuntaan tähtääviä toimia.
(Lähde: Oikeusministeriö)
Suomen Asiakastiedon mukaan koronapandemia on vaikuttanut kuluttajien maksuhäiriöihin vain vähän. Vuoden 2020 lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli 392 200 kuluttajalla. Asiakastiedon rekisterissä olevien henkilöiden määrä on vuodessa kasvanut 5 500 henkilöllä eli 1,4 prosentilla.
Koko vuonna 2020 uusia maksuhäiriöitä rekisteröitiin 273 000 henkilölle. Heistä 42 000:lle merkintä oli ensimmäinen.
