Kevään yhteishaussa moni nainen valitsee hakukohteen mielikuviensa ja eri tahoilta saamansa kannustuksen pohjalta. Esimerkiksi tekniikan alan koulutuksen saaneista miehet muodostavat edelleen suuren enemmistön. Myös rahoitusala kaipaa lisää naisia murtamaan ennakkoluuloja.
Vain noin joka viides tekniikan aloille korkeakoulutetuista on nainen, ja osalla näistä aloista naisia on alle kymmenesosa. Monimuotoinen työvoima kuitenkin loisi yhteiskunnalle parhaita ratkaisuja. Tekniikan alojen naisistuminen parantaisi myös sukupuolten palkkatasa-arvoa.
– On huomattu, että opintoalat, joiden nimessä on bio-, kierto- tai kestävä kehitys, kiinnostavat enemmän naishakijoita. Tytöille pitäisi viestittää siitä, että kaikilla tekniikan aloilla pelastetaan ja parannetaan maailmaa, kertoo Naistech-hankkeen projektipäällikkö Elina Harju lehdistötiedotteessa.
Tekniikan opiskelupaikkoja on Harjun mukaan varsin paljon, ja tekniikan alalle on usein helpompi päästä kuin monelle muulle alalle. Tekniikan piirissä on monenlaisia mielenkiintoisia tehtäviä ja useimmiten hyvin palkattuja töitä. Ammattikirjoa ei kuitenkaan tunneta tai sitä ei ole tehty riittävän näkyväksi.
Roolimallit auttavat murtamaan mielikuvia
Mielikuvat ja perinteet elävät sitkeästi ammattia valitessa. Elina Harju korostaa, että etenkin isillä on merkittävä rooli siinä, miten tytär asennoituu tekniikkaan.
– Isän merkitys näkyy tekniikan alan naisten haastatteluissa ja selvityksissä. Usein isä on ottanut mukaan puuhailemaan verstaalle, vaikkapa autonkorjaukseen, ja rohkaissut tytärtään kokeilemaan työkaluja ja tekemään itse. Insinööriäiti on myös vahva roolimalli tekniikan alan naisille.
Harjun mukaan tytöt pärjäävät matematiikassa ja luonnontieteissä koulussa usein paremmin kuin pojat, mutta eivät silti hakeudu tekniikan alan töihin. Kaikki tekniikan alat eivät myöskään vaadi huipputaitoja matematiikassa. Insinööritieteissä tarvitaan myös kielitaitoa, keskustelutaitoja, esteettistä silmää ja muita ”pehmeitä taitoja” – näistä vaan puhutaan kovin vähän. Tytöillä ei ole riittävästi esikuvia.
Tutkimuksissa on todettu, että teknisen työn ja matemaattisluonnontieteellisten aineiden opettajien rohkaisulla ja esimerkeillä siitä, mihin näiden aineiden opiskelu liittyy, on paljon vaikutusta etenkin tyttöihin.
– Toivottavasti esimerkiksi STEAM-työpajat (science, technology, engineering, art, math) yleistyvät peruskoulussa ja kaikki pääsevät itse tekemään ja kokeilemaan, miten kiehtovaa teknologia voi olla, Harju sanoo.
Naistechin projektiryhmään kuuluvan lehtorin Marja Keräsen mukaan tasa-arvo on itsestäänselvyys TAMKin ammatillisessa opettajakoulutuksessa (TAOK).
– Opettajaopiskelijoissa on tekniikan alan naisia ihan mukavasti. Kun opettaja on itse tekniikan alan edustaja, tämä rohkaisee myös tyttöjä hakeutumaan alalle, Keränen sanoo.
Sukupuolisegregaation vähentäminen vaatii tietoisuutta ja tekoja
Käsitysten ja asenteiden muuttaminen niin sanotuista naisten ja miesten töistä vaatii tietoisia tekoja niin yksilön, organisaatioiden kuin yhteiskunnan tasolla. Elina Harjun mukaan sukupuolenmukainen segregaatio on jopa vahvistunut.
– Jo alakoulussa alkaa näkyä se, minkä tytöt ajattelevat olevan heille sopivaa. Media ja some luovat vahvoja stereotypioita ja ihannekuvia yhä nuorempien mieliin. Aiemmin ajateltiin, että näistä asioista tulee keskustella lukiossa, nyt jo alakoulussa. Tämä on huolestuttavaa, Harju sanoo.
TAMKissa LVI-tekniikkaa opiskellut Saara Vänskä on tuonut työelämänäkökulmaa Naistech-hankkeeseen puhumalla opiskelijoille LVI-naiset ry:n edustajana. Vänskä työskentelee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöpäällikkönä.
– Mielestäni on tärkeää, että murretaan ennakkoluuloja siitä, että ala on olisi miehinen, raskas ja vaikea. Todellisia uramahdollisuuksia esittelemällä ala tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi myös naisille.
Naisten määrän lisääntyminen tekniikan aloilla tasaisi myös naisten ja miesten palkkaeroja.
– Muutamissa isoissa firmoissa, muun muassa Nokialla, tehtiin vastikään laaja selvitys naisten ja miesten palkoista yrityksen sisällä. Korjattavaa löytyi, Elina Harju sanoo.
Asenteet rahoitusalalla muuttuvat hiljalleen
Myös rahoitusala kaipaa lisää naisia esikuviksi.
– Koen, että rahoitusala on jossain määrin huonosti ymmärretty. Rahoitusalaa pidetään kylmänä, kovana ja kilpailuhenkisenä. Myönnetään, että minullakin oli omat ennakkoluuloni. Mielessäni pyöri ajatus siitä, että ala saattaisi sopia vain sellaisille uraohjuksille, jotka tavoittelevat omaa etuaan,toteaa 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi Kaisa Vanha-Perttula Viisas raha -lehden verkkosivustolla.
Todellisuus on kuitenkin jotain muuta. Rahoitusala on toki hyvin kunnianhimoinen ala, mutta samalla myös tiivis ja yhteisöllinen, Vanha-Perttula huomauttaa.
– Ala ei ole mielestäni vain huonosti ymmärretty vaan meillä nuorilla naisilla on aivan liian vähän naispuolisia roolimalleja. Uskallan epäillä, että nuoren naisen voi olla melko haastavaa samaistua esimerkiksi keski-ikäiseen pukumieheen, joka on pitkäjänteisen osakesäästämisen puolestapuhuja tai tekniseen analyysiin perustuvan treidaajan twiitteihin. Siksi tarvitaan innostavia naisia, jotka puhuvat nuorten naisten kieltä heille tutuissa kanavissa.
Vanha-Perttula muistuttaa, että rahoitusmaailma tarjoaa erinomaiset työkalut tulkita ja ymmärtää maailmaa, yritysten liiketoimintaa ja ilmiöitä:
– Yksikään päivä rahoitusalalla ei ole samanlainen. Markkinoihin vaikuttaa lähes kaikki, mitä maailmalla tapahtuu. Oli kyseessä sitten korkojen nousu, USA:n presidentinvaalit tai maailmanlaajuisesti levinnyt virus. Siksi markkinoita seuratessa saa ja oikeastaan pitää olla utelias. Tätä selittää omalla kohdallani noussut ruutuaika Twitterin, HS:n ja Kauppalehden parissa.
– Seuraamalla markkinoita olen päässyt hyödyntämään omia mielenkiinnonkohteitani niin opintojen kuin töiden parissa. Olen löytänyt sellaisen alan, jossa ei tarvitse valita sitä yhtä lempiainetta koulusta. Laajan ja monipuolisen alan myötä rahoituksessa pääsee hyödyntämään itseasiassa lähes kaikkia aineita. Jos olet kiinnostunut maailmalla tapahtuvista asioista, siitä on suuri etu rahoitusalalla. Tämä on ollut yksi niistä syistä, miksi rahoitusala on tuntunut juuri minulle omalta alalta, Vanha-Perttula päättää.
