Metsään voi sijoittaa paitsi osakkeiden ja rahastojen kautta myös ostamalla oman metsätilan. Metsäomaisuuden voi siirtää seuraavalle sukupolvelle useilla eri tavoilla.
Metsäosakkeiden hankkimiseen verrattuna vaivattomuusasteeltaan toiseen äärilaitaan sijoittuu oman metsätilan omistaminen. Vuonna 2016 yhteensä 620 000 suomalaista omisti metsää, kun mukaan lasketaan yksin tai puolison kanssa tai kuolinpesän tai verotusyhtymän kautta metsää omistavat henkilöt.
– Suomen metsien pinta-alasta 60 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Tämän jälkeen seuraavaksi suurin omistaja on valtio, Suomen Metsäkeskuksen johtava metsätilarakenteen asiantuntija Antti Pajula toteaa.
Metsien omistajanvaihdoksista valtaosa, 80 prosenttia, tapahtuu perheen tai suvun sisällä. Metsätilojen omistajista moni on metsäammattilaisia, kuten metsäkoneyrittäjiä tai metsureita, mutta metsänomistajana pärjää muullakin taustalla.
– Tämä ei ole rakettitiedettä, Pajula kannustaa.
Jos omassa suvussa ei ole metsää ja kuitenkin halajaa metsänomistajaksi, voi sopivaa palstaa lähteä etsimään eri markkinapaikoilta.Metsänhoitoyhdistysten omistama metsätilat.fi-ketju välittää yli puolet kaupan olevista metsäkiinteistöistä.
Lisäksi metsätiloja löytyy OTSO Metsäpalveluiden, kiinteistönvälitysketjujen, pankkien, lakiasiaintoimistojen ja lehti-ilmoitusten kautta.
Luvassa kohtuullista tuottoa
Pajula suosittelee ostamaan Etelä-Suomessa vähintään kymmenen hehtaarin tilan, pohjoisempana suuremman. Hintaa tällaiselle tilalle kertyy noin 20 000–50 000 euroa. Tuotto-odotus metsätilalle on 3–5 prosenttia.
Metsänomistaja hyötyy, jos hän asuu lähellä omaa metsäpalstaansa, jolloin metsänhoitotöitä on helppo käydä tekemässä itse ja toiminnan kannattavuus paranee.
Metsänhoitotyöt painottuvat metsän elinkaaren alkuvaiheeseen.
– Metsä lähtee kasvamaan luontaisen uudistumisen, kylvön tai istutuksen pohjalta. Tämän jälkeen tarvitaan taimikonhoitotöitä raivaussahalla ensin noin viiden vuoden kuluttua ja toisen kerran siitä noin kymmenen vuoden kuluttua. Ennen lopullista uudishakkuuta voidaan välissä tehdä yhdestä kolmeen harvennusta, Pajula kertoo.
Näiden välttämättömien toimien lisäksi saatetaan tarvita taimien heinäystä, palstan lannoitusta sekä metsäteiden rakennusta tai perusparannusta ja suomailla ojitusta.
Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 4/2019. Lue lisää metsään sijoittamisesta 17. kesäkuutailmestyneestä Viisas Raha 4/2021 -lehdestä.
Näin siirrät metsäomaisuuden seuraavalle sukupolvelle
Mahdollisuuksia on useita, ja jokaisen vero- ja muut seuraamukset ovat erilaisia. Vertaile vaihtoehtoja tarkasti ennen päätöstäsi.
1. Myy metsätila vapailla markkinoilla.
2. Liitä metsäsi yhteismetsään tai perusta oma.
– Usein sukupolvenvaihdoksen keskeinen tarkoitus on suoraviivaisesti lisätä nuoremman polven varallisuutta. Yhteismetsäosuuksia on helppo luovuttaa seuraavalle sukupolvelle tasapuolisesti. Myös perinnönjaossa osuuksien jako on yksinkertaista, neuvoo UPM:n lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.
3. Älä tee mitään.
Metsäomaisuus siirtyy kuoleman jälkeen perimysjärjestyksen mukaan.
4. Määrittele testamentilla, kuka perii metsän.
5. Lahjoita metsätila elinaikanasi.
6. Solmi metsätilasta kauppa sukulaisen kanssa.
Kauppa voidaan tehdä joko käypään arvoon tai lahjaluonteisena kauppana. Rajana on 75 prosenttia metsän arvosta.
