Koronaepidemia on saanut monet suomalaiset miettimään elämäänsä ja myös varautumaan tulevaan. Tämä näkyy muun muassa siinä, että testamenttien määrä on hieman noussut aiemmasta. Testamentteja vielä ajankohtaisemmaksi ovat nousseet edunvalvontavaltuutukseen liittyvät kysymykset, verotusasioihin keskittynyt lakimies, OTM Paula Bock sanoo.
Edunvalvontavaltuutus tulisi olla jokaisella yli 18-vuotiaalla henkilöllä, jotta esimerkiksi mahdollisissa vakavissa sairastumistilanteissa omaisuuden hallinnointi olisi mahdollista valtakirjan avulla, Paula Bock sanoo.
– Jos olet sijoittanut riskillä esimerkiksi osakkeisiin, joissa kurssit vaihtelevat suuresti, pitkän sairauden sattuessa, haluat jonkun hallinnoivan salkkuasi, jos et siihen itse kykene, hän muistuttaa.
Myös testamentti tulisi olla kaikilla. Testamentin laatiminen on helppo tapa välttää riitoja, jotka valitettavan usein perillisten välille syntyvät.
Jos ihminen kuolee ilman perillisiä, siirtyy kuolinpesä valtion hallintaan ja valtiokonttori määrää pesänhoitajan laatimaan perunkirjoituksen. Erilaiset tahot, kuten eri ministeriöt sekä vainajan kotikunta voivat hakea valtiolta osaa perinnöstä. Tätä kautta esimerkiksi metsiä siirtyy maa- ja metsätalousministeriölle ja asuintontteja sekä käteistä rahaa kunnille.
Bock ei ole tähänastisen työuransa aikana ollut mukana laatimassa testamenttia, jossa omaisuus olisi testamentattu kokonaisuudessaan yleishyödylliselle yhteisölle, mutta myös nämä tilanteet ovat yleistyneet, kun korona-aikana halu auttaa on nostanut päätään.
Myös erilaiset elämäntilanteiden muutokset – esimerkiksi sairastumiset tai lasten tai lastenlasten syntymä – muuttavat omaa arvomaailmaa. Järjestöjen edustajien mukaan testamenttilahjoitusten kantava ajatus on se, että pienikin lahjoitus tai testamentti on järjestölle arvokas.
Varaslähtö auttaa
Perintösuunnittelu on merkittävä asia, ja siihen kannattaa perehtyä jo aika aikaisessa vaiheessa. Perintöverotettavan tulon alaraja I-luokassa on 20 000 euroa, joten pääsääntöisesti, mikäli omaisuutta on tätä enemmän, kannattaa omaisuuden siirtymistä jälkipolville suunnitella hyvissä ajoin.
Helpoin tapa suunnitella perintöverojen minimointia on testamentata omaisuutta suoraan lapsenlapsille. Tällöin perintöveroja ei makseta kahteen kertaan.
Bockin mukaan perillinen voi saavuttaa saman hyödyn myös luopumalla perinnöstä rintaperillisensä hyväksi. Tässä toimenpiteessä tulee kuitenkin muistaa se, että perintöön ei saa millään tavoin ryhtyä, jos siitä aikoo luopua.
– Luopumisesta on siis ilmoitettava välittömästi, eikä toimia perintöön ryhtymiseksi tule suorittaa laisinkaan. Muutoin luopuminen ei ole tehokas. Et siis esimerkiksi voi luopua perinnöstä vain osittain, Bock korostaa.
Samalla hän muistuttaa, että jos luovut perinnöstä lapsesi hyväksi, alaikäisyysvähennystä ei voi hyödyntää. Alaikäinen perijä saa 60 000 euron vähennyksen perintöverotettavasta tulosta silloin, kun hänellä on lähin oikeus perintöön ja perijä on ollut perinnönjättäjän kuolinhetkellä alle 18-vuotias.
Säästöä ennakoimalla
Ennakoimalla voi säästää veroissa huomattavia summia. Perilliselle voi esimerkiksi siirtää lahjalla taikka lahjan luontoisella kaupalla asunnon tai kiinteistön, jolla lahjanantaja asuu. Lahjaveron määrä on progressiivinen, minkä vuoksi ei ole mahdollista yleisesti sanoa, mikä on aina verotuksellisesti tehokkain keino. Pidättämällä itsellään hallintaoikeuden, voi lahjanantaja kuitenkin pienentää lahjoitettavan omaisuuden lahjaverotettavaa arvoa, Bock sanoo.
Lahjaveroa laskettaessa hallintaoikeus määräytyy lahjanantajan iästä riippuvaisen ikäkertoimen sekä omaisuuden laadun mukaan (tuottokerroin) kerrottuna lahjan käyvällä arvolla.
Jos esimerkiksi 75-vuotias henkilö lahjoittaa hallinnanpidätysehdolla 120000 euron arvoisen asuinkäytössä olevan kiinteistön, on hallintaoikeuden ”arvo” 6 x 5% x 120 000 = 36 000 €, jolloin lahjavero lasketaan omaisuudesta 120 000 – 36 000 € = 84 000 €. Lahjaveron määrä: Veroluokka 1 (lähisukulaiset): 8 180,00 € Veroluokka 2: 19 810,00 €.
Vastaavasti perintöveron määrä 120000 euron omaisuudesta: Veroluokka I (lähisukulaiset): 11 300,00 € ja luokka II: 26 300,00 €.
Ikätaulukkoon voi tutustua verohallinnon sivuilla:
hallintaoikeuden-arvo-lahjaverotuksessa
Miten perintöasiat hoidetaan muualla?
Ruotsi ja Norja ovat poistaneet perintö- ja lahjaveron. Ruotsissa on käytössä ainoastaan myyntivoittovero. Perillinen maksaa veroa siis vasta kun myy perittyä omaisuutta.
Myös Viro & Venäjä ovat luopunut perintöverosta. 2017 Suomessa tehtiin aloite perintöveron poistamisesta, mutta se ei edennyt eduskunnassa. Perintöverojärjestelmää on kritisoitu siitä, että se synnyttää perinnönsaajalle usein yllättävän maksuvelvollisuuden, ja kohtuutonta päänvaivaa jos perittävä omaisuus on jotain muuta kuin käteisvaroja tai esimerkiksi osakkeita.
Joissain valtioissa perintöveron alaraja on huomattavan korkea; esimerkiksi Saksassa lapsi perii vanhempansa verottomasti 400000 euroon asti ja leskelle jäävä perintö on verovapaa 500000 euroon saakka.
Iso-Britanniassa on jäämistövero perintöveron sijaan, eli perillisten sijaan verotetaan vainajan omaisuutta.
******
Koulutukseltaan artikkelin asiantuntija Paula Bock on lakimies, OTM (Helsingin yliopisto) sekä LL.M (Melbournen yliopisto). Paula on lisäksi suorittanut Suomen Asianajajaliiton Asianajajatutkinnon sekä Sovittelukoulutuksen. Lisäksi hän on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja sekä vuonna 2019 perustetun BOWA Legal Oy:n toinen perustajaosakas. www.bowa.fi
