Yksityisautoilun suosio on loivassa kasvussa. Yli 20 prosenttia suomalaisista unelmoi nyt uudesta autosta. Liki puolet heistä kertoo kuitenkin lykänneensä auton hankintaa, koska poliittinen keskustelu erilaisten käyttövoimien kohtelusta on epäselvää.
Danske Bankin Autobarometrin mukaan suomalaisten autoiluinto näyttää yleisesti olevan kasvussa, sillä 64 prosenttia vastanneista aikoo jatkossa liikkua omalla autolla. Vuotta aiemmin tämä luku oli 60 prosenttia. 17 prosenttia aikoo lopettaa autoilun ja käyttää julkista liikennettä.
Autoilijoista tai auton hankintaa suunnittelevista 31 prosenttia olisi seuraavaa autoa ostaessaan todennäköisesti päätymässä sähkö-, kaasu- tai hybridivaihtoehtoon. Osuus on noussut vuodessa kuusi prosenttiyksikköä ja kahdessa vuodessa kymmenen. Tällä hetkellä vain viisi prosenttia autokannasta käyttää vaihtoehtoista käyttövoimaa.
- Olemme kysyneet Autobarometrissa tätä kysymystä vuodesta 2015 asti. Koskaan aiemmin kiinnostus sähkö-, kaasu- ja hybridiautoihin ei ole kasvanut näin paljon vuodessa. Halu hankkia tuollainen auto on kaksinkertaistunut vuodesta 2015, sanoo Danske Financen johtaja Altti Kuuri.
Epävarmuus lykkää kauppoja
Auton ostoa suunnittelevista 45 prosenttia kokee keskustelun valtion ohjauksesta eri käyttövoimavaihtoehtojen välillä hankaloittaneen auton ostoa. Autoverokeskustelu taas on vaikuttanut tai vaikuttaa 36 prosentin hankintapäätöksiin.
- Tuloksista voi päätellä, että suomalaisten usko sähkö- ja kaasuautoja tukevaan infrastruktuuriin on heikko. Samalla poliittisen keskustelun kierrokset lisäävät epävarmuutta. Autoilijat tarvitsevat siis selkeitä päätöksiä poliitikoilta, onko esimerkiksi tulossa joitain taloudellisia etuja liittyen infraan tai ajoneuvoihin, Kuuri sanoo.
Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan koko alkuvuoden aikana uusia henkilöautoja oli rekisteröity 38 850, mikä oli kaikkiaan 14,5 prosenttia vuodentakaista vähemmän.
Tärkeimmät syyt olla hankkimatta uudenlaisella käyttövoimalla kulkevaa autoa liittyvät hintaan, rajalliseen toimintamatkaan ja latauspisteiden saatavuuteen, jotka ilmoittivat syyksi yli 60 prosenttia.
Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan valtio keräsi tieliikenteestä noin 8,4 miljardin euron verotulot viime vuonna. Edellisvuodesta verokertymä kasvoi noin 70 miljoonalla eurolla. Tieliikenteen verokertymä on valtiolle lähes yhtä suuri tulonlähde kuin ansio- ja pääomatuloverot, joiden määrä oli noin 9,3 miljardia euroa viime vuonna.
Yksityistä leasing ei ole saanut suosiota
Yksityinen leasing ei barometrin mukaan ole saavuttamassa suurta suosiota. Dansken mukaan tämä johtunee osin leasingin arvonlisäverollisuudesta, mutta myös tietoisuuden puutteesta. Leasing-palveluiden kuukausimaksua ei vielä osata verrata oman auton omistamisen kustannuksiin.
Yksityistä leasingia suunnittelee silti kuusi prosenttia vastaajista. Se on halutumpaa kuin erilaiset liikkuvuuspalvelut, autopooliin kuuluminen ja lyhytaikainen vuokraus, jotka ovat kukin hieman menettäneet vetovoimaansa viime vuoden Autobarometrin jälkeen.
