Tässä Viisaan Rahan juttusarjassa paneudumme arkistojen aarteisiin ja selaamme esiin muistoja vuosien takaa.
Verotus puhuttaa tänä vuonna, mutta niin puhutti myös vuonna 2015.
− Veroilla hoidetaan kansakunnan yhteiset menot. Ei ole yhdentekevää, miten ne kerätään, kirjoitti kolumnissaan nyt jo edesmennyt professori Jarmo Leppiniemi.
− Veroilla vaikutetaan suoraan ihmisten päätöksentekoon, koskipa päätös sitten omaa yksityistaloutta, omaa yritystä, suurta konsernia, pörssin ulkopuolista tai pörssissä noteerattua yritystä. Silloin kun yhteiskunta haluaa tehdä päätökset kansalaistensa puolesta, ei tarvita houkuttimia tavoiteltuun toimintaan ohjaamisessa. Siihen voidaan pakottaa. Ellei haluta näin keskusjohtoista järjestelmää, verot ja subventiot ovat käytetyimmät houkuttelun välineet.
Leppiniemi nosti esiin vielä vuonna 2015 ajankohtaiselta tuntuneen muutoksen: varainsiirtoveron poistamisen pörssiosakekaupalta. Leppiniemen mukaan se tehosti markkinoita ja lisäsi hintojen luotettavuutta. Veromuutoksen ansiosta pörssi oli ylipäänsä mahdollista säilyttää Suomessa.
− Ehkä osinkoverotukseen olisi viisasta suhtautua samaan tapaan kuin varainsiirtoveroonkin. Pörssisijoittajat ovat lähtökohtaisesti puhtaita sijoittajia: osinkovero on järkevää kohdistaa osinkona saatuun pääoman tuottoon – ja kannusteet antaa varainsiirtoverotuksessa, ehkä myös pienten osinkojen verovapaudessa, Leppiniemi kirjoitti.
− Monissa pörssin ulkopuolisissa yhtiöissä omistajien suhde on toisenlainen: yhtiöön on sijoitettu pääomaa, sille annetaan työpanos, taataan lainoja, pantataan henkilökohtaista omaisuutta yhtiön veloista jne. On järkevää, että sekä osinkoverotus että kannusteet ovat tällaisissa yhtiöissä erilaiset kuin pörssiyhtiöllä.
