Yli 380000 suomalaisella oli kuun vaihteessa merkintöjä maksuhäiriöistä, kertoo Asiakastieto.
Tuoreiden tilastojen mukaan ongelmallisin ikäryhmä on nyt 30-vuotiaat, joista yli 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä. Lisäksi osuus on vuodessa kasvanut suhteessa eniten muihin ikäryhmiin verrattuna. Kolmekymppiset ovat toisaalta myös aktiivisimpia kuluttajia.
Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa yhteensä 382 700 suomalaisella. Vuodessa määrä on kasvanut 4 000 henkilöllä. Lähes kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäluokissa oli koettu pientä kasvua aina eläkeläisiin saakka.
Siten kokonaisuudessaan ylivelkaantumisongelma on menossa pahempaan suuntaan, mutta Asiakastiedon mukaan tilastosta löytyy yksi valopilkkukin: nuorten maksuhäiriöt ovat pysyneet laskussa.Yhtiön tilastojen mukaan nuorimpien aikuisten maksuhäiriöt ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.
– Maksuhäiriöisiä nuoria on nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Esimerkiksi alle 20-vuotiaista enää 1,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, kun vielä vuosi sitten osuus oli lähes 1,7 prosenttia. Loivaa laskua näemme tilastoista muissakin alle 30-vuotiaiden ikäluokissa, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen kertoo.
Muhosen mukaan luotonantajat ja yritykset tunnistavat ikään liittyvät riskit entistä paremmin ja hyödyntävät positiivista luottotietoa.
– Epävarmoilla ja vaihtelevilla tuloilla elävien nuorten kohdalla jo yksi avoin luotto sitoo hyvin todennäköisesti koko vapaan maksuvaran, jolloin uutta luottoa ei kannata myöntää. Kun tämä ymmärretään ja tarjolla olevaa positiivista tietoa aletaan hyödyntää kattavasti, kääntyy maksuhäiriökehitys parempaan suuntaan myös vanhemmissa ikäluokissa, hän ennakoi.
Positiivinen luottorekisteri tekoon
Muhonen pitää hyvänä, että positiivisen luottotietorekisterin perustaminen Suomeen on mukana hallitusohjelmassa ja että positiivisen tiedon tarpeesta ollaan yksimielisiä.
Asiakastieto Group ylläpitää Ruotsissa valtakunnallista positiivista luottorekisteriä ja kokemukset sieltä ovat hyviä. Kattava kokonaiskuva kuluttaja-asiakkaan muista luotoista mahdollistaa paremmat luottopäätökset ja ehkäisee ylivelkaantumista.
Vastaavanlaiseen tilanteeseen pääsy Suomen osalta veisi kuitenkin vuosia.
– Valitettavasti uuden rekisterin käyttöön saaminen kestää aivan liian pitkään, vähintään 5-7 vuotta. Poliittinen päätöksenteko ja lainvalmistelu vievät ainakin hallituskauden ensimmäisen puolikkaan. Määrittely- ja koodaustyö ovat kokemuksemme mukaan huomattavasti vaativampia kuin esimerkiksi tulorekisterissä, ja senkin rakentaminen vei vuosia.
– Ylivelkaantumisongelma paisuu niin nopeasti, ettei Suomella ole varaa jäädä odottamaan. Nyt täytyy alkaa hyödyntää jo tarjolla olevaa tietoa ja välineitä, joilla kuluttajan maksukyky arvioidaan luotettavasti, Muhonen painottaa.
