Kryptomarkkinoiden sääntely on kyllä lisääntynyt, mutta vielä niitä ei voida pitää säännellyinä markkinoina.
Bitcoin on ensimmäinen ja monien mielestä ainoa kryptovaluutta. Se sai syntynsä vuonna 2009, joten kryptovaluutat ovat olleet olemassa jo 15 vuoden ajan. Tämä voi tuntua pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa kyse on hyvin lyhyestä aikavälistä etenkin sääntelyn näkökulmasta. Lyhyemmän aikaa olemassa olleella markkinalla on yleensä vähemmän sääntelyä.
Myös se on hyvä muista, että yleensä markkinaa aletaan sääntelemään silloin enemmän, mikäli markkinan koko saavuttaa riittävän kokoluokan, mikäli vähittäissijoittajien (tavallisten sijoittajien) sijoitusten menetykset työllistävät viranomaista riittävän paljon tai mikäli markkina aiheuttaa markkinahäiriöitä muille markkinoille.
Vaikka sääntely on kryptovaluuttamarkkinalla lisääntynyt, emme ole vielä tilanteessa, jolloin kryptovaluuttamarkkinaa voitaisiin kutsua säännellyksi markkinaksi.
Säännelty markkina
Sellaista pitkään olemassa ollutta markkinaa, jonka toiminta katsotaan vakiintuneeksi, yleensä voidaan säännellä tiukemmin. Perinteinen finanssisektori on tästä hyvä esimerkki: Perinteisen niin sanotun tradfi-sektorin sääntely on erityisen tiukkaa. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävänä aikana sääntely finanssimarkkinoilla ei ollut läheskään yhtä velvoittavaa, kuin mitä se on ollut tämän jälkeen.
Vuoden 2008 jälkeen perinteiselle finanssimarkkinalle on luotu useita turvamekanismeja esimerkiksi turvaamaan kokonaisvaltaisesti finanssimarkkinoiden toimintaa. Sen lisäksi asiakkaiden sijoittajan suojaa on parannettu. Tämän lisäksi myös rahanpesua koskevaa sääntely ja raportointivelvollisuus on lisääntynyt merkittävästi.
Vähän säännelty markkina
Kryptovaluuttojen markkinaa ei säännellä vielä tällä hetkellä kovinkaan tiukasti. Sääntelyyn on todennäköisesti tarkoituksella jätetty paljon tulkinnan varaa, koska uuden ja kehittyvän teknologian toimialoille yleensä halutaan jättää mahdollisuus markkinan kehittymiselle.
Markkinan vähäinen sääntely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sääntelyllä ei pyrittäisi ohjaamaan markkinan toimintaa. Esimerkiksi kryptovaluuttojen verotuksella on ollut ohjaava vaikutus siihen, että Suomi ei ole ollut kryptovaluuttaa-alan toimijoille se kaikkein houkuttelevin paikka pääkonttorin sijainniksi.
Virtuaalivaluuttalailla (Laki virtuaalivaluuttojen tarjoajista 572/2019) on ollut myös markkinoita suojaava vaikutus, sillä olemassa oleville Suomen kryptovaluuttamarkkinoille ei ole syntynyt erityisen kovaa keskinäistä kilpailua. Se taas on mahdollistanut olemassa oleville toimijoille mahdollisuuden kehittää toimintojaan, mikä on omalta osaltaan vakiinnuttanut markkinoiden toimintaa.
Kryptovaluuttamarkkinalla sijoittajan oma vastuu korostuu
Markkinan vähäinen sääntely on tarkoittanut myös sitä, että yksittäisen kryptovaluuttasijoittajan oma vastuu markkinalla korostuu. Tässä tulee vielä erikseen painottaa, että kryptovaluuttamarkkinalla ei ole perinteisen finanssimarkkinan kaltaista sijoittajan suojaa.
Suomalaisilla palveluntarjoajilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa, selvittää asiakkaan palveluntarve ja aikaisempi sijoituskokemus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nämä velvollisuudet koskisivat millään tavalla ulkomaisia palveluidentarjoajia.
Esimerkiksi jos kryptovaluuttasijoittaja ei lue tai ei ymmärrä sopimusehtoja, ei hän välttämättä ole oikeutettu vahingonkorvauksiin, vaikka hän menettäisi sijoitukseen koko sijoitetun pääomansa. Esimerkiksi Fivan ohjeistuksen mukaan asiakkaan tulee selvittää huolellisesti palveluntarjoajan taustat, perehtyä tarjottavan tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin ja tehtävän sopimuksen ehtoihin. Tämä ohjeistus ei luonnollisesti koske tilanteita, joissa asiakas on joutunut rikoksen uhriksi.
Sen lisäksi jokaisen kryptovaluuttasijoittajan tulee pitää itsenäisesti huolta kryptovaluuttojensa tieturvasta ja verotukseen liittyvistä velvollisuuksista kuten esimerkiksi muistiinpanovelvollisuudesta.
Tässä tulee muistaa, että perinteisellä markkinalla monimutkaisiin ja vaikeasti ymmärrettäviin sijoituskohteisiin kuten johdannaisiin ei voi sijoittaa ilman riittävää kokemusta tai ymmärrystä sijoitettavasta kohteesta.
Kryptovaluuttoihin jokainen taas voi sijoittaa ilman rajoituksia tai aikaisempaa kokemusta monimutkaisista ja vaikeasti ymmärrettävistä sijoituskohteista.
Onkin hyvä muistaa, että kryptovaluuttamarkkinoilla sijoittaja on vastuussa omista päätöksistään ja sijoittajalla on sen lisäksi korostunut näyttövelvollisuus siitä, että hän on toiminut huolellisesti.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
