Uudella MiCA-asetuksella tavoitellaan lisätehoa innovointiin ja kilpailuun, mutta sen on kritisoitu olevan jo valmiiksi vanhentunut.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kryptovarojen markkinoista ja direktiivin (EU 2019/1937) muuttamisesta, myöhemmin MiCA-asetus, (Markets in Crypto Assets) astui voimaan huhtikuussa 2023. MiCA-sääntelyn tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt kaikille EU-alueella toimiville kryptovaluutoille.
Asetuksen tarkoituksena on pyrkiä edistämään ja tukemaan mahdollisuuksia, joita digitaalinen rahoitus tarjoaa innovoinnin ja kilpailun näkökulmasta, ja samalla lieventämään tällaiseen rahoitukseen liittyviä riskejä.
Asetuksen yhtenä tavoitteena on myös olla mukana digitaalista muutoksessa ja edistää sitä eurooppalaisten innovatiivisten yritysten johdolla sekä tuoda näin digitaalisen rahoituksen hyödyt eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten saataville.
Sääntely on kuitenkin saanut jo ennen sen voimaanastumista, ja myös sen jälkeen, niin positiivista kuin myös negatiivista palautetta.
Mahdollisuudet
Pääomasijoittajille, kryptovaluuttatoimijoiden yhteistyökumppaneille sekä tavallisille (retail-sijoittajat) sijoittajille MiCA-sääntely luo aikaisempaa selkeämmät pelisäännöt. Esimerkiksi suuret institutionaaliset sijoittajat ovat maininneet sääntelyn epäselvyyden yhdeksi suurimmista syistä, jonka vuoksi ne ovat aikaisemmin vältelleet kryptovaluuttoja, vaikka yleisesti sijoitukset kryptovaluuttoihin ovat joka vuosi lisääntyneet.
MiCA-asetuksessa positiivista on, että siinä on puututtu aikaisempaa paremmin kuluttajien suojeluun. Se näkyy etenkin kuluttajille kohdistuvan markkinoinnin uusina lakisääteisinä vaatimuksina virtuaalivaluuttojen tarjoajille.
Kryptovaluuttamarkkinoilla keskeistä on tunnistaa, että tyypillisellä kryptosijoittajalla ei yleensä ole paljoa kokemusta sijoittamisesta. Moni kryptosijoittaja ei ole sijoittanut edes osakkeisiin ennen
kryptovaluuttoihin sijoittamista. Mitään sijoittajansuojaa kryptovaluuttoihin sijoitettaessa ei ole, joten kuluttajalla on lähtökohtaisesti ollut korostunut vastuu ottaa selvää sijoituskohteistaan.
Sen vuoksi kuluttajan kannalta on erittäin tärkeää, että nyt kryptovaluuttojen tarjoajalla (virtuaalivaluuttojen tarjoajat) on lainmukainen velvollisuus markkinoida myytäviä tuotteita ja palveluita kuluttajille mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi.
Kryptovaluuttojen tarjoajille on tullut lisäksi velvollisuuksia laatia asetuksen mukaiset tuote-esitteet sekä esitellä sijoituskohteensa white paperit (kryptovaluutan tarjoama kirjallisessa muodossa esitetty ratkaisu johonkin ongelmaan) lähes osakemarkkinoita vastaavalla tarkkuudella.
Aikaisemmin olikin pitkälti sijoittajan omalla vastuulla tehdä selvitystyö sijoituskohteen järkevyydestä, jolloin kuluttaja käsitettiin ennemminkin kaupan osapuoleksi (sopimussuhde) kuin heikommassa asemassa olevaksi kuluttajaksi. Asetuksen myötä vastuu jakaantuu nyt tasaisemmin myös palveluiden tarjoajalle.
Uhat
MiCa-asetusta on myös kritisoitu. On hyvä muistaa, että uusilla ja teknisillä toimialoilla merkittäviä toimialaa mullistavia innovaatioita syntyy joka vuosi, joten useamman vuoden mittainen lainsäädäntötyö on aina käytännössä jo ”liian vanhaa” sen astuessa voimaan.
Sääntelyn yhdenmukaistamispyrkimykset ovat myös tuoneet uusia haasteita markkinatoimijoille, koska nyt kaikki kryptovaluutat koetetaan ajaa samaan määritelmälliseen muottiin, joka voi taas johtaa innovaatioiden vähenemiseen. Sen lisäksi sääntely voi myös nostaa eri palveluiden kustannuksia, jotka palveluiden käyttäjät loppukädessä joutuvat maksamaan.
Sääntelykustannusten (compliance) nousu johtaakin monesti siihen, että innovointiin etenkään pienempien toimijoiden osalta ei enää käytetä yhtä paljon varoja kuin aikaisemmin. Korkeammat compliance-kustannukset taas suosivat suurempia toimijoita, joilla kassavarat näiden kustannusten hoitamiseen ovat jo ennestään olemassa.
Asetus jättää myös sääntelyaukkoja: Digitaalista taidetta edustavat nft:t (non-fungible token) ja defi-palvelut on suurelta osin jätetty sääntelyn ulkopuolelle. Myös kryptovaluuttalainapalvelut jäävät pääosin lain ulkopuolelle, vaikka asetus pyrkiikin rajoittamaan korkojen maksamista lainatuille varoille.
Tämän lisäksi etenkään asiakkaiden tietosuojaa ei asetuksessa huomioida riittävällä tavalla: asiakkaiden henkilötietoja joudutaan keräämään nyt huomattavasti aikaisempaa enemmän, jolloin mahdolliset hakkeroinnit ja asiakastietoihin kohdistuvat väärinkäytökset voivat myös lisääntyä.
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan MiCA-asetus selkeyttää kryptovaluuttojen lainsäädäntöä luomalla toimialalle yhteiset pelisäännöt. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että tämä sääntely tulee saamaan hyvin pian jatkoa, sillä sääntely ei ole tällä hetkellä kovinkaan kattavaa.
Sääntelyä tulisikin jatkossa kehittää yhdessä toimialan ja käyttäjien kanssa yhteistyössä, jotta kryptovaluuttojen lainsäädäntö voisi paremmin huomioida niin teknologian, toimijoiden kuin myös käyttäjien erityistarpeet.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
