Suomalaisia pidetään yleisesti hyvin teknologiaan luottavina sijoittajina. Niin osakemarkkinoilla kuin myös kryptovaluuttojen puolella uudet teknologiset sijoituskohteet ovat jo pitkään kiinnostaneet suomalaisia sijoittajia ja etenkin teknologia- tai teknosijoittajia.
Suomalaiset teknologiasijoittajat ovat kiinnostuneita yleensä uudesta ja vallankumouksellisesta teknologiasta, jonka toivotaan mullistavan koko maailma. Teknologiasijoittajat pyrkivätkin saamaan koko ajan ajantasaista informaatiota teknologisten keksintöjen ja niiden toimivuuden testaustuloksista, jotta sijoituspäätökset olisivat kannattavia.
Teknosijoittajat eivät kuitenkaan yleensä tunnu todellisuudessa uskovan itse teknologiaan vaan ennemmin siihen tahoon, joka teknologiaa hallitsee tai on vastuussa sen käyttämisestä. Etenkin viimeaikaisen tekoälyyn liittyneen keskustelun johdosta monet ovatkin jo alkaneet jopa pelkäämään tietynlaista teknologiaa.
Mitä jos teknologia ohjelmoidaan niin, että tekoäly alkaakin käyttäytyä jonkun tietyn tahon eduksi ja muiden haitaksi? Tai mitä jos teknologia alkaakin käyttäytymään kuin Terminatorin Skynet ja pyrkii maailman valtiaaksi?
Tällaisia tekoälyyn liittyviä pelkoja tulevaisuudesta ei kuitenkaan esiinny kryptovaluuttojen kuten bitcoinin kohdalla. Hajautetuissa teknologioissa kuten bitcoinissa ajatuksena on, että sellaiset yhteiskunnan kannalta olennaiset toiminnot kuten talousjärjestelmä, perustuisivat johonkin yksinkertaiseen, toimivaan, arvonsa säilyttävään ja hajautettuun teknologiaan, jolloin voitaisiin poissulkea koneiden haittavaikutukset tai ihmisten taipumus luoda toimivien teknologiaan perustuvien järjestelmien sijasta toisia hyödyttäviä ja toisia haittaavia järjestelmiä.
Bitcoinin osalta yksi kantavista ideoista on se, että tällaiseen teknologiaan pitää pystyä luottamaan. Tietenkään tämäkään teknologia ei ole toimivuudeltaan aukoton, mutta bitcoin on osoittanut pystyvänsä toimimaan vaikeissakin olosuhteissa erittäin varmasti jo yli 10 vuotta.
Bitcoinin kohdalla ei tarvitse pelätä sitä, että se alkaisi käyttäytymään kuten Skynet, koska bitcoin on riittävän yksinkertainen eikä sen tavoitteena ole kuin toimia koodinsa mukaisesti, joka kaiken lisäksi pyrkii maksimoimaan bitcoinin lohkoketjun toimintavarmuuden edun, joka sattuu olemaan samalla myös bitcoin-verkon ja myös -verkoston jäsenten etu.
Bitcoinin koodin muuttaminen on myös erityisen vaikeaa ja oikeastaan mahdotonta, joten bitcoin on siten perustoiminnaltaan muuttumaton.
Bitcoinin kahlitseminen ei ole yhtä perusteltua kuin aiemmin
Joten periaatteessa ja ainakin ajatuksen tasolla bitcoin tai sen kaltaiset innovaatiot voisivat olla sellaista teknologiaa, jonka päälle voitaisiin rakentaa jotain kestävää kuten esimerkiksi talousjärjestelmä, joka taas on bitcoinin alkuperäinen idea.
Teknologiasijoittajat ovat yleensä ainakin jollain tasolla kiinnostuneet bitcoinista. Suomalaiset sijoittajat kuitenkin ainakin vielä tällä hetkellä uskovat paljolti ihmisen ohjaamaan järjestelmään, jossa teknologian rooli on ennemminkin ihmistä auttava.
Sellainen bitcoin ei kuitenkaan ole. Viime vuoden ajan niin bitcoinia kuin myös muita kryptovaluuttoja on koetettu kahlita lainsäädännölle osittain ihan oikeutetustikin. Vakaavaluuttoja säädellään entistä tiukemmin.
Kryptopörssejä on haastettu oikeuteen. Älysopimuksiin halutaan asettaa tappokytkimet, joilla älysopimus viranomaisen pyynnöstä voidaan ottaa pois käytöstä.
Mutta esimerkiksi bitcoinin kohdalla tämä oikeudellinen kahlitseminen ei ole edes yhtä perusteltua kuin aikaisemmin. Bitcoinia ei käytetä enää yhtä aktiivisesti rahanpesussa. Kryptovaluutoilla toteutettu rahanpesu on pudonnut 97 prosentista vuoteen 2022 mennessä 19 prosenttiin, ja bitcoinin louhinnasta on tullut entistä ympäristöystävällisempää (Bitcoin Mining Councilin mukaan nyt yli 50 prosenttia bitcoinin louhinnasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä).
Onko todellisuudessa kuitenkin kyse vain siitä, että niin lainsäätäjä, viranomaiset kuin myös sijoittajat eivät todellisuudessa usko ja luota teknologiaan? Teknologiana bitcoin tuskin on tekoälyä fiksumpi, mutta ainakin se on sitä toimintavarmempi.
Onkin hyvin mielenkiintoista nähdä, muuttuvatko teknologiasijoittajan pelot tulevaisuudessa maailmaan alistavasta Skynetistä huomattavasti toimintavarmempaan mutta ehkä kasvottomaan ja tylsän oloiseen bitcoiniin.
Ehkä teknologiaan tulevaisuudessa voidaan luottaa entistä enemmän ja ehkä jopa tärkeiden yhteiskunnallisten toimintojen kuten talousjärjestelmän pohjana.
Henri Väkeväinen
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
