Yhdysvallat on maailman suurin talous. Sen osuus kaikkien bruttokansantuotteesta on peräti viidenneksen! Marginaali seuraavaan, Kiinaan, on iso. Edes EU yhdessä ei yllä kärkeen, vaan jää edellä mainittujen väliin.
Yhdysvallat on maailman suurin talous. Sen osuus kaikkien bruttokansantuotteesta on peräti viidenneksen! Marginaali seuraavaan, Kiinaan, on iso. Edes EU yhdessä ei yllä kärkeen, vaan jää edellä mainittujen väliin. Mutta Yhdysvaltain pörssi on suhteessa vieläkin suurempi. Sen paino maailman osakeindekseissä (esimerkiksi MSCI ACWI) on selvästi yli puolet, noin 58 prosenttia. Tässä indeksissä vaikkapa Kiinan osuus on noin viisi prosenttia.
Noiden lukujen valossa on selvää, että mitä ikinä Yhdysvalloissa tapahtuukin, vaikutus maailman talouteen on suuri – ja osakemarkkinoille vielä suurempi. Ei ole siten ihme, että meidänkin pörssimme suunta sanellaan Atlantin takana. Tämä ei tarkoita, että oma toimintamme olisi merkityksetöntä. Vaikka suunta tulee annettuna, määrään voimme vaikuttaa, ainakin jossain määrin. Tästä syystä Suomenkin hallituksen päätöksillä on merkitystä oman pörssimme kehitykseen.
Ratkaiseva sysäys tulee siis Yhdysvalloista. Vaikka olemme tottuneet siihen, että Suomen presidentin valinta ei vaikuta pörssiin juuri mitenkään, niin USA:n presidentin valinta vaikuttaa. Ero johtuu myös poliittisten järjestelmien erilaisuudesta. Yhdysvalloissa presidentti, ja erityisesti hänen edustamansa regiimi, yhdessä kongressin voimasuhteiden kanssa voi vaikuttaa talouteen ihan eri tavalla kuin meillä. Ja myös tekee niin. Siksi on meidänkin taloutemme ja pörssin kannalta tärkeää, kuka valitaan Yhdysvaltain presidentiksi ja mikä on kongressin kokoonpano. Vaalipäivä on3. marraskuuta, eikä tätä kirjoitettaessa viikkoa aiemmin tulos ole vielä tiedossa, mutta pörssi hermoilee jo lopputulosta.
Pahinta pörssinkin näkökulmasta olisi, jos vaalitulos eiselviäisi heti.
Yleensä tuloksen selvitessä pörssi nousee, osuu valinta sitten kumpaan tahansa ehdokkaaseen. Samoin volatiliteetti on tyypillisesti noussut ennen vaaleja ja kurssit laskeneet. Pahinta pörssinkin näkökulmasta olisi, jos vaalitulos ei selviäisi heti vaan jäisi kiistanalaiseksi.
Historia näyttää myös, että demokraattipresidentin aikana pörssi on tuottanut keskimäärin paremmin kuin republikaanin hallitessa. Itse asiassa viimeisten sadan vuoden aikana ainoastaan yksi demokraattipresidentin kausi on päätynyt miinukselle, ja silloinkin selitys oli toisen maailmansodan alkaminen (Roosevelt 1937-41). Republikaanipresidenteille näitä miinuskausia on peräti neljä, joista tuoreimpana Bush nuoremman molemmat kaudet. Esimerkiksi sekä Clintonin että Obaman kaudet päätyivät reippaaseen nousuun.
Tuota taustaa vasten onkin mielenkiintoista, että ennen vaaleja, jos gallupit näyttävät republikaanien voittoa, pörssi on tuottanut selvästi paremmin kuin silloin, kun odotetaan demokraattien voittoa. Myös kurssien välitön reaktio republikaanin voittoon on yleensä suurempi kuin demokraatin. Vaikka edellä olevat eivät olekaan valeuutisia, niiden merkitys osakesäästäjälle on kuitenkin loppujen lopuksi aika pieni. Niihinhän emme voi edes itse vaikuttaa. Oleellista on, että kumpaisenkin puolueen hallitessa osakekurssit ovat keskimäärin nousseet.
Juttu on julkaistu juuri ilmestyneessä painetussa Viisas Raha 7/2020 -lehdessä.
Timo Rothovius
Kirjoittaja on laskentatoimen ja rahoituksen professori Vaasan yliopistossa. Hän toimi Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2008 kesäkuuhun 2022 saakka.
