Teknisessä analyysissä trendin voi määritellä hyvin monella tavalla. Jotkut voivat käyttää trendien määrittämiseen esimerkiksi liukuvia keskiarvoja, mutta trendejä voi lähestyä myös hintahistorian kautta.
Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta lääkiksessä Helsingin yliopistossa. Toisena opiskeluvuotena usein jokaisen kurssin alussa on ollut käsiteltävän elinjärjestelmän anatomian luento – esimerkiksi vatsaontelon anatomian luento.
Tässä treidausblogissa kirjoitan teille treidaajille erittäin keskeisestä asiasta – nimittäin trendeistä, niiden tunnistamisesta ja siitä, miten itse ymmärrän trendin käsitteen teknisessä analyysissä. Yritän siis opettaa teille trendien anatomiaa!
Teknisessä analyysissä trendin voi määritellä hyvin monella tavalla. Jotkut voivat käyttää trendien määrittämiseen esimerkiksi liukuvia keskiarvoja. Esimerkiksi jos hinta on jonkin liukuvan keskiarvon yläpuolella, niin hinta on nousutrendissä. Vastaavasti mikäli hinta on jonkin liukuvan keskiarvon alapuolella, on hinta laskutrendissä.
Tämä tapa ei sinänsä ole väärä, mutta tämä tapa ei sellaisenaan usein ole riittävän eksakti. Itse tykkään lähestyä trendejä puhtaasti hintahistorian kautta, ja suurilta osin tämä on ollut minun teknisen analyysini kulmakivi jo pitkän aikaa.
Miten trendithintahistorian avulla määritellään?
Paperilla tilanne on hyvin yksinkertainen: nousevat huiput ja nousevat pohjat muodostavat nousutrendin ja vastaavasti laskevat huiput ja laskevat pohjat muodostavat laskutrendin.
Teknisessä analyysissä näistä käytetään englanninkielisiä lyhenteitä HH (higher high), HL (higher low), LH (lower high) ja LL (lower low). Nousu- ja laskutrendin lisäksi trendien määrittelyyn tarvitaan vielä erittäin tärkeä poikkeustilanne: tätä lyhennetään kirjainyhdistelmällä EQ (eng. equilibrium).
Suomeksi käännettynä equilibrium tarkoittaa kirjaimellisesti tasapainoa – kääntäisin tämän trendien kontekstissa tasapainotilaan hakeutumisena.
EQ muodostuu silloin kun tehdään ketju HH + LL + LH + HL (järjestyksellä ei ole merkitystä, kunhan HH ja LL on tehty peräkkäin ennen huippujen ja pohjien madaltumista). Alla olevassa kuvassa on esimerkki jokaisesta edellä mainitusta trendistä (punaiset vaakaviivat kuvaavat kohtaa, jossa hinta on tehnyt joko huipun tai pohjan).
Yllä olevat trendien määritelmät kattavat todella suuren osan kaikesta hintaliikkeestä, jota markkinoilla tapahtuu.
Tästä huolimatta on hyvä huomauttaa, että myös trendien kanssa on ainakin kaksi selkeää epäjatkuvuuskohtaa.
Ensimmäinen epäjatkuvuuskohta voi muodostua esimerkiksi laskutrendissä olevan osakkeen pompatessa suoraan esimerkiksi uutiskatalyytin vuoksi edellisen huipun yli (jolloin laskutrendin LH + LL -ketju rikkoontuu). Laskutrendi ei tällöin enää ole olemassa, koska ehto LH + LL -ketjusta ei täyty, mutta toisaalta kohde ei ole myöskään nousutrendissä, koska HH + HL + HH -ketjua ei olla tehty.
Joskus hinta voi myös ”treidata rangessa”, joka on kaikista haastavin tilanne trendien näkökulmasta, koska trendiä ei oikeastaan ole (sillä aikavälillä, jolla tilannetta tarkastellaan).
Alla on esimerkkeinä ACB:n osakkeen ja Russell 2000 -indeksin ETF:n kynttiläkaaviot. Pohjat ja huiput ovat kynttiläkaaviossani lukuina valkoisella tekstillä.
Trendejä kaikkialla
Joku voi tässä vaiheessa kyseenalaistaa, että jos kerran tällaiset trendit ovat teknisen analyysin selkäranka, niin miksei kuka tahansa näitä trendejä treidaava ole miljonääri, jos kerran trendin määritelmä on niin eksaktisti rajattu.
Ihmettely on hyvin validi, ja ihan viimeisenä esitän teille yhden näkökulman tähän asiaan. Trendithän voi löytää yllä olevien määritelmien mukaisesti ihan millä tahansa aikaikkunalla tahansa, olit sitten tunti-, päivä- tai vaikkapa viikkotasolla tarkastelemassa hintaliikettä (trendit ovat siis ns. fraktaalisia).
Kun sovelletaan yhtä tärkeää periaatetta trendeihin, jonka mukaan mitä suuremmalle aikaikkunalle mennään, sitä määräävämmäksi trendi muuttuu, niin usein päädytään hyvin vaikeasti tulkittaviin tilanteisiin. Etenkin aloitteleville treidaajille kaikista vaikeimpia paikkoja ovat tilanteet, jossa trendit suuremmalla aikaikkunalla (esim. päivätaso) ovat pienempää aikaikkunaa (esim. tuntitaso) vastaan, eli trendi ei ole jokaisella aikavälillä samansuuntainen.
Lopuksi vielä teille lukijoille pieni kuva-arvoitus. Kuvassa on S&P 500 -indeksin kehitys viikkotasolla vuoden 2021 tammikuusta joulukuuhun. Miksi tällä aikavälillä ”bulleilla” (eli henkilöillä, jotka uskovat osakemarkkinoiden nousuun) ei ole ollut mitään hätää missään vaiheessa? Vinkki: trend is your friend!
Johannes Sippola
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
